Luomukaritsalle avautui tie kuluttajan pöytään
Hankintajohtaja Pentti Kuusela kertoo, että luomukaritsan tuotantoon halutaan lisää sopimustuottajia. Ensimmäiset luomulihat leimattiin maanantaina. Kuva: Viestilehtien arkistoTORNIO–KEMI (MT)
Luomulampaalle avautui uusi ja laveampi reitti tuottajalta kuluttajalle Meri-Lapissa, kun Veljekset Rönkä Oy aloitti luomukaritsan teurastukset Kemissä maanantaina. Tähän saakka teurastamolle toimitettu luomuliha on myyty muun tuotannon joukossa, eikä tuottajille ole maksettu luomulisää.
Luomua on saanut vain suoramyynnistä.
Hankintapäällikkö Anne Närhilä toivoo, että luomulinjan avaaminen houkuttaa myös uusia tuottajia luomuun.
”Kysyntää on jo valmiina.”
Samaa mieltä on myös toimitusjohtaja Veikko Oljakka.
”Kaikkea kysyntää tuskin pystymme tyydyttämään.”
Veljekset Rönkä Oy:n hallituksen puheenjohtaja Juha Rönkä sanoo, että luomun ottaminen tuotantoon vaati paljon työtä. Ne kustannukset olivat kuitenkin kertaluonteisia.
Paitsi teurastuksessa, luomuvaatimuksia on noudatettava myös kuljetuksissa ja kaupassa. Lihat on muun muassa säilytettävä erillään muusta tarjolla olevasta lihasta ja merkittävä selvästi.
Luomukaritsan teurastus ei ainakaan vielä ole kovin suurta, vertaapa sitä sitten muuhun lammastuotantoon tai koko lihan tuotantoon. Luomukaritsaa teurastetaan Röngällä 1 000 päätä vuodessa, ja siitä kertyy viidesosa karitsanlihan tuotannosta.
Nautaa kulkee teurastamosta markkinoille 2 miljoonaa kiloa, karitsaa 0,1 miljoonaa kiloa.
”Tästä ei varmasti koskaan tule aivan jokapäiväistä tuotetta, eikä se ole tarkoituskaan”, Oljakka sanoo.
Jaana Väisäsen ja Petri Leinosen lammastilalla Tornion Kukkolassa on noin 150 uuhta. Lampaat tuottavat karitsoja ympäri vuoden, mutta niillä on myös toinen tärkeä tehtävä.
”Maisema on yksi meidän tuotteistamme”, Jaana Väisänen sanoo.
Lampaat laiduntavat Väisäsen laskujen mukaan kaikkiaan 183 lohkolla. Suuri osa niistä on maatalouden erityisympäristötuen piirissä, ja lampaat pitävät maiseman avoimena.
Ympäristötuki on lammastilalle merkittävä tulonlähde, Petri Leinonen toteaa.
”Sen turvin palkkaamme kesäksi paimenen.”
Paimen on tarpeen, sillä lampaiden siirtely ja huolto pirstaleisilla laitumilla teettää paljon työtä. Työtä lisää, että lampaille viedään nykyisin päivittäin lisäruokaa.
”Luonnonlaitumien anti on niin laiha, ettei se takaa riittävää kasvua”
”Meidän tilamme antaisi palkan yhdelle mutta ei kahdelle”, Jaana Väisänen kertoo. Hän itse on ”80-prosenttisesti opettaja” ja Petri Leinosella on oma yritys lammastalouden lisäksi.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat