Aki Ylinen pitelee kolmen vuorokauden ikäistä broileriuntuvikkoa. Tässä kasvatushallissa on kaikkiaan noin 15 000 lintua. Kuva: Johannes Tervo
”Viherpropaganda on voimakasta tällä hetkellä” – Keski-Nurmon lihantuottajat haluavat kertoa faktatietoa kotieläintilojen arjesta
Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat Honkalan sikala ja Ylisen broilerikasvattamo ovat tuttuja monille: kumpikin tila on avannut suoran ja tuunaamattoman näkymän tuotantoonsa.Tilaajalle
"Nämä porsaat ovat noin seitsemän viikon ikäisiä. Kasvatamme ne 13-viikkoisiksi", Pentti Honkala kertoo. Honkalan sikalassa on yhteensä 1 500 kasvatuspaikkaa. Kuva: Johannes Tervo”Viherpropaganda on voimakasta tällä hetkellä”, sanoo nurmolainen sikatilallinen Pentti Honkala. ”Niinpä on tärkeää, että kuluttajille voidaan kertoa faktatietoa kotieläintilojen todellisuudesta.”
Honkalan tilasta vajaan kolmen kilometrin päässä sijaitsee Ylisen broileritila, jonka isäntä Aki Ylinen jakaa Pentti Honkalan näkemyksen.
”Disinformaatiota levitetään todella tehokkaasti”, Ylinen sanoo.
Hänen mukaansa ”vegaani- ja viherhenkisten tahojen viestinnässä” kerrotaan esimerkiksi globaalin lihantuotannon ongelmista.
”Disinformaatiota eli tarkoituksellisesti harhaanjohtavaa viestintää on, kun annetaan ymmärtää, että globaalin tuotannon ongelmat ovat suomalaistenkin kotieläintilojen arkea.”
Ylinen tiivistää disinformaation tavoitteen: ”Kuluttajia pyritään pelottelemaan ja tuottajia syyllistämään.”
Honkalan ja Ylisen tilat ovat osa Keski-Nurmon jykevää maataloustuotannon keskittymää. Ruokatalo Atrian Nurmon-laitokset ovat vain muutaman kilometrin päässä.
Sekä Honkalan sikala että Ylisen broileritila ovat tuttuja monille: kumpikin on avannut suoran ja tuunaamattoman näkymän tuotantoonsa.
Honkalan tilalle rakennettiin jo vuonna 2018 esittelytila, josta vierailijat voivat ikkunoiden takaa katsella lihasikojen puuhia.
Sikatilan elämään on perehtynyt reilusti yli tuhat kävijää.
"Siitäkin huolimatta, että pari viime vuotta ovat olleet hiljaiseloa kokoontumisrajoitusten vuoksi", Honkala kertoo.
Ylisen tilalla vastaava show room eli vierailijoita varten tehty esittelytila on ollut käytössä vuodesta 2019.
Maatilojen arjen näyttäminen on kuluttajatyötä parhaimmillaan, Ylinen sanoo.
”Asiat kerrotaan avoimesti ja kaunistelematta. Kerron senkin, että osa linnuista kuolee kasvatusvaiheessa.”
"Kauppa maksaa premium-tuotteista bulkin hintaa kotimaisille lihantuottajille", Aki Ylinen sanoo. Kuva: Johannes TervoTilojen arki kiinnostaa.
Tyypillisiä kävijöitä niin Honkalan kuin Ylisenkin tilalla ovat maatalousalan opiskelijat ja koululaisryhmät, kaupan ja ravintoloiden ammattilaiset, vastuullisuuskysymysten asiantuntijat ja viranomaiset sekä Atrian monet sidosryhmät.
”Varsinkin ulkomaiset vieraat ovat hämmästelleet, kuinka väljästi siat ovat karsinoissaan kasvatuksen loppuvaiheessakin”, Honkala kertoo.
Toinen hämmästyksen aihe on, että Suomessa sioilla on saparo.
”Kovista kilpailijamaistamme esimerkiksi Tanskassa, Puolassa ja Saksassa porsaiden hännät typistetään, ja eläimet ovat kasvatustiloissa huomattavasti tiheämmin kuin meillä.”
Honkalan mielestä suomalaiset sikalat on ”ilmoitettu väärään sarjaan”.
”Kilpailemme eurooppalaisia maatalousjättejä vastaan, mutta noudatamme huomattavasti tiukempia eläinten hyvinvointisääntöjä kuin vaikkapa tanskalaiset, puolalaiset tai saksalaiset tuottajat. Kaupan kilpailutilanteessa olemme kuitenkin rinta rinnan heidän kanssaan.”
Koululaisryhmät ovat vakiovierailijoita. Pentti Honkala näyttää Kärjen koulun 4A- ja 4B-luokan lähettämää kiitoskorttia. Kuva: Johannes TervoYlinen vertaa suomalaista broilerintuotantoa hollantilaiseen.
”Hollannissa broilereille annetaan viiden viikon elämänsä aikana kaksi tai kolmekin kertaa antibiootteja.”
Moinen käytäntö on Suomessa vieras. ”Tuotantomme on antibioottivapaata. Muualla Euroopassa ei uskota, kuinka hyvät meidän kasvatuskäytäntömme ovat. Siellä epäillään, että viranomaisemme huijaavat.”
Salmonella on kitketty tehokkaasti pois. Ylinen tietää tämän oman tilansa historiasta.
”Vanhempani aloittivat broilerintuotannon vuonna 1971. Jo silloin viranomaiset tekivät erittäin selväksi, että salmonellaa ei hyväksytä. Siltä perustalta tuotantoketjun rakentaminen alkoi.”
Kun salmonella on juurittu pois, samalla on poistettu monta muuta taudinaiheuttajaa.
Kuiva ja kuohkea pehku on välttämättömyys broilereiden kasvatustiloissa. Hallin lämpötila on 32 astetta. Kuva: Johannes TervoTuottajat harmittelevat, että laadukas tuotanto korvataan tuottajalle aivan liian huonosti.
”Meikäläinen hintapolitiikka ei ole ollenkaan verrannollinen tuotantomme laatuun. Kauppa maksaa premium-tuotteista bulkin hintaa", Ylinen tiivistää.
Suomalainen tuote häviää tuontilihalle, jos valinnat perustuvat vain mahdollisimman halpaan hintaan, Honkala sanoo.
”Meidän on pystyttävä kertomaan kuluttajille nykyistä paremmin suomalaisen tuotantotavan monet hyvät asiat.”
Vielä enemmän tämä on kaupan ja markkinoiden kysymys, hän korostaa. ”On kyse arvoista. Siitä, millaista tuotantotapaa arvostetaan.”
Ja kun arvostetaan, arvostuksen pitäisi näkyä parempana tuottajahintana, Honkala sanoo.
Virikelelu kiinnostaa: vanha pesäpallo pyörii nyt sikalan karsinassa.Vahvuudet
- Pentti Honkalan listaus suomalaisen sianlihantuotannon keskeisistä vahvuuksista:
- 1. Ruokaturvallisuus on korkealla tasolla.
- 2. Massalääkityksiä ei käytetä. "Esimerkiksi antibioottien käytössä on aina kyse yksittäisen eläimen lääkityksestä."
- 3. Kotimainen rehustus. Soijan käytöstä on pystytty käytännössä luopumaan. Hiilijalanjälki pienenee.
- Aki Ylisen listaus suomalaisen broilerintuotannon keskeisistä vahvuuksista:
- 1. Salmonellasta vapaa tuotanto
- 2. Antibiooteista vapaa tuotanto
- 3. Eläinten hyvinvointi. "Kun broilerien hyvinvointia mitataan, jalkapohjien kunto kertoo lintujen terveydestä. Suomalaisessa tuotannossa lintujen jalkapohjat eivät tulehdu. Siihen iso syy on hyvä olosuhdehallinta, jonka ansiosta kasvatustiloissa on aina kuiva ja kuohkea pehku."
Lue lisää:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat