Jätevesissä lilluu muutakin kuin kakkakikkareita – suomalaiskeksintö nappaa arvokkaat ravinteet lannoitteiksi

Erilaiset jätevesilietteet sisältävät arvokkaita ravinteita, jotka oikein käsiteltyinä sopivat lannoitteiksi. Nyt, jos koskaan, on tarvetta menetelmille, joilla ravinteet saadaan kerättyä taloudellisesti talteen.

Aalto-yliopiston vesitutkijoiden kehittämä NPHarvest-menetelmä saostaa jätevedestä fosforin ja erottaa kalvon avulla typen. M

Nyt NPHarvest-laitteistoja on vain yksi Aalto-yliopiston Otaniemen kampuksella Espoossa. Tutkijoiden tavoitteena on kuitenkin sarjatuotanto ja menetelmä, joka on skaalattavissa erikokoisille puhdistamoille aina maatiloista kaupunkien käyttöön.

Suomessa NPHarvestia on kokeiltu eri kohteissa puolentoista vuoden ajan. Ravinteita on siepattu talteen muun muassa Pohjoismaiden suurimmalla jätevedenpuhdistamolla Helsingin Viikinmäessä sekä Ämmässuon kaatopaikan suotovesistä Espoossa.

Viime keväänä menetelmää testattiin Ruotsissa, Helsingborgin uudessa Oceanhamnen-kaupunginosassa.

Ravinteita on pyydystetty myös biokaasulaitoksen poistovesistä, erilliskerätystä virtsasta sekä maatilan kuivamädättämön jätevesistä.

Toistaiseksi myynnissä ei kuitenkaan ole NPHarvestilla valmistettuja lannoitteita. Ensinnäkin lannoitelain- ja asetuksen täyttäminen vaatii perusteellista tutkimusta. Lisäksi puhdistamotestauksissa kerätyt ravinnemäärät ovat niin pieniä, ettei niitä olisi voitu kaupallistaa.

Milloin jätevedestä pelastetuista ravinteista valmistettuja lannoitteita saadaan markkinoille?

"Ehkä viiden vuoden sisällä", vastaa tohtorikoulutettava Juho Uzkurt Kaljunen.

Jos joku olisi kaksi vuotta sitten varoittanut lannoitepulasta ja Ukrainan sodan vaikutuksista, NPHarvestin kehittäminen olisi saattanut mennä kaupallistaminen edellä. Nyt on tehty akateemista tutkimusta ja keskitytty prosessin hiomiseen ja tulosten julkaisemiseen, Uzkurt Kaljunen kertoo.

Valmistaudumme korkeatasoisella akateemisella tutkimuksella siihen, että tästä tulee menestyvä suomalainen yritys, jatkaa työelämäprofessori Anna Mikola.

"Viimeisen vuoden aikana olemme hakeneet kohtia, jotka ravinteiden keräämisessä ja jalostamisessa vielä maksavat liikaa ja mitä prosessissa pitäisi parantaa."

Koronan aiheuttama maailmanlaajuinen komponenttipula ja raaka-aineiden hintojen kallistuminen ovat hidastaneet NPHarvestin kehittämistä. Esimerkiksi muovin hinta on noussut huomattavasti, Uzkurt Kaljunen kertoo.

Otaniemessä oleva pilottilaitteisto maksaa 80 000–120 000 euroa ja pystyy käsittelemään 2–3 kuutiota jätevettä päivässä.

Viikinmäessä käsitellään ravinteiden talteenottoon hyvin soveltuvia mädättämön jätevesiä noin 2 500 kuution päivävauhtia. Siihen kykenevä NPHarvest-laitteisto maksaisi arviolta 3–7 miljoonaa euroa, Uzkurt Kaljunen laskeskelee.

Yhden jätevesikuution käsitteleminen maksaa nykyisellään noin 3–5 euroa kuutiolta. Kustannuksia tulee eniten energiasta ja prosessissa käytetyistä kemikaaleista.

Aalto-yliopiston tutkijat jatkavat NPHarvestin kehittämistä toivoen rahoitushakemusten menevän läpi. "Me tarvitsemme julkista tukea tai ensimmäisiä asiakkaita, joilla on halua ottaa riski tulla mukaan", Uzkurt Kaljunen sanoo.

NPHarvest-hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö ja mukana yhteistyössä on ollut useita alan yrityksiä: Teollisuuden Vesi, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY, Gasum, Biolan, Nordkalk, Kemira ja Outotec.

Uutta hanketta Ruotsissa rahoittavat Maa- ja vesitekniikan tuki ry, Svenskt Vatten ja Richert-säätiö ja yhteistyökumppaneina ovat NSVA ja Lundin yliopisto.

Lue myös:

"Jätevesistä vaivalla talteen otettu fosfori kiikutetaan moottoriteiden penkoille ja sieltä se valuu vesiin"

Syke: Jätevesien ravinteet saatavissa helposti peltokäyttöön – haitta-ainetutkimusta tarvitaan yhä

Belor Agro ja Cemagro avaavat myös lannoitekaupan viikon tauon jälkeen – hinnat liikkuvat pääosin 900 euron molemmin puolin

"Lannoitteiden hinnat nousevat niin nopeasti, että monilla viljelijöillä ei ole enää varaa niihin", totesi venäläinen miljardööri ja EuroChemin suurin osakkeenomistaja Reutersin uutisessa