Satovakuutukset käytössä vain harvalla tilalla, LähiTapiola korvaa tänä vuonna muun muassa sateen tuhoamia perunoita
Yleisimmin vakuutus otetaan kevätviljoille.Tilaajalle
Laajin vakuutusvaihtoehto korvaa niin rakeet, uudelleenkylvökustannukset, poikkeuksellisen sateen tai tulvan aiheuttamat menetykset sekä pitkään jatkuneen sateen aiheuttamat menetykset. Kuva: Johannes TervoVain harva viljelijä on ottanut satovakuutuksen.
Satovakuutusten lukumäärä on ollut jo useamman vuoden ajan melko muuttumaton eli noin 100–120 viljelijää vuosittain on ottanut vakuutuksen, kertoo kehityspäällikkö Jaana Sohlman LähiTapiolasta.
Vakuutettuja kasveja yhdellä vakuutussopimuksella on 2–4 kappaletta. Yleisimmin vakuutettuina ovat kevätviljat. Kaikista vakuutetuista kasveista kauraa, ohraa ja kevätvehnää on noin 65 prosenttia.
LähiTapiola on ainut yritys Suomessa, joka satovakuutuksia tarjoaa. Sillä on tarjolla neljä eri turvatasoa. Suppein korvaa vain rakeiden aiheuttamat katetuoton menetykset. Laajin vaihtoehto korvaa niin rakeet, uudelleenkylvökustannukset, poikkeuksellisen sateen tai tulvan aiheuttamat menetykset sekä pitkään jatkuneen sateen aiheuttamat menetykset.
LähiTapiolan satovakuutus suojaa vain poikkeuksellisilta sääilmiöiltä eli esimerkiksi hukkakauraa tai rikkakananhirssiä vastaan ei voi vakuutuksella suojautua.
Laajin vaihtoehto olisi tullut avuksi tänä vuonna esimerkiksi perunatiloille, joilla perunaa jäi sateiden takia peltoon nostamatta.
”Vakuutus olisi korvannut menetyksiä, jos perunat olisivat vakuutettu laaja plus turvatasolla, ja lähimmällä sadetta mittaavalla sääasemalla olisi mitattu 1,6-kertaiset sademäärät pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuina, ja tästä johtuen perunannosto ei olisi onnistunut”, Sohlman kertoo.
Päättyneen satokauden korvauskäsittelyt ovat vielä kesken, mutta tämän hetken arvioiden mukaan LähiTapiola maksaa korvauksia yhteensä yli 30 000 euroa.
Suurin yksittäinen korvaus on tänä vuonna maksettu perunalle siitä, että yksittäinen kova sade on viottanut kasvuston täysin.
Suurin yksittäinen korvaus on tänä vuonna maksettu perunalle.
Jos verrataan muihin maihin, on Suomessa satovakuutusten ottaminen vähäistä.
”Satovakuutukset ovat muualla maailmassa olleet markkinoilla jo pitempään kuin Suomessa ja siten niitä on otettu enemmän kuin Suomessa”, Sohlman toteaa.
Euroopassa vakuutusyhtiöillä on jokaisella omat tuotteensa, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa vakuutusten kehittämisestä vastaa maataloushallinnon alainen Risk Management Agencyn (RMA), jonka tuotteita yksityiset vakuutusyhtiöt myyvät viljelijöille valtion tukemalla hinnalla.
Yhdysvalloissa maatalouspolitiikka perustuu paljolti vakuuttamiseen.
”Perinteiset satovakuutukset, kuten LähiTapiolankin, perustuvat viitesatoihin, mutta nyt maailmalla ovat yleistymässä niin kutsutut parametriset satovakuutukset.”
”Niissä tietyn valitun parametrin, esimerkiksi sademäärän tai lämpösumman, tapahtuessa tai tapahtumatta jäädessä korvausta maksetaan, eikä välttämättä edellytetä tilakohtaista sadonmenetystä”, Sohlman kertoo.
Ensimmäiset satovakuutukset tulivat Suomessa myyntiin vuonna 2016. Silloin LähiTapiolan lisäksi niitä tarjosi myös OP-ryhmä.
Valtio lopetti tuolloin satovahinkokorvausten maksamisen. Sääoloilla perusteltuja kriisitukia on maksettu tosin senkin jälkeen muutamana vuotena. Sen on aiemmin arvioitu vähentäneen viljelijöiden kiinnostusta vapaaehtoisiin vakuutuksiin.
OP lopetti satovakuutusten tarjoamisen muutaman vuoden aloittamisen jälkeen. OP perusteli päätöstään tuolloin sillä, että toiminta ei ollut yhtiölle kannattavaa.
LähiTapiolassa satovakuutuksiin ei ole tehty muutoksia vuoden 2018 jälkeen, jolloin tarjontaan lisättiin pitkään jatkuneen sateen aiheuttamat menetykset korvaava Laaja plus -turva.
”Satovakuutus on osa Kantri-maatilavakuutusta, jolloin sen kannattavuutta yhtiölle tarkastellaan kokonaisuutena ja pitemmällä ajanjaksolla, kuten vakuutusalalla on tapana. Toistaiseksi meillä ei ole tarvetta muuttaa satovakuutuksen hinnoittelua”, Sohlman sanoo.
- Osaston luetuimmat
