Lentoliikenteen väheneminen vaikeuttaa sään ennustamista – säämalleihin ei nyt saada normaalisti tietoja

Koronapandemialla on yllättäviä vaikutuksia: Se esimerkiksi hankaloittaa sään ennustamista.

Lentokoneissa on erilaisia antureita, jotka mittaavat muun muassa kosteutta ja lämpötilaa, meteorologi Pauli Jokinen Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Niiden avulla saadaan pystyprofiili ilmakehästä. "Pelkästään pinnassa tehtävät havainnot eivät riitä."

Lentokoneiden antureiden tuottama säätietoa jaetaan maailmanlaajuisesti tietoliikennereittejä pitkin. Sitä syötetään säämalleihin samaan tapaan kuin satelliitti-, tutka- tai luotaustietoa, Jokinen kertoo.

Koronan takia lentoliikenne on vähentynyt dramaattisesti, joten myös säämallien saama tietomäärä on supistunut.

Näkyykö tilanne jo ennusteiden laadussa?

"Riippuu säätilanteesta", Jokinen sanoo. "Joskus sää on helppo ennustettava, joskus taas vaihtelut ovat hyvin nopeita, ja silloin runsaista havainnoista olisi hyötyä."

Hän summaa, että yhden tai kahden vuorokauden ennusteet ovat suunnilleen yhtä varmalla pohjalla kuin ennenkin. "Tilanne vaikutta lähinnä 3–7 vuorokauden ennusteisiin."

Matalapaineet tulevat meille pääasiassa Atlantilta. Siellä ei ole maahavaintopaikkoja, joten lentokoneiden havainnot ovat olleet hyödyllisiä.

"Ei sieltä silti suuria yllätyksiä tule. Satelliitit ovat edelleen tärkein tiedonlähde, ja ne toimivat ihan niin kuin ennenkin", Jokinen toteaa.

"Kyllä matalapaineiden tulo edelleen pystytään ennustamaan, mutta niiden reitissä saattaa olla heittoja, jos ennustetaan vaikka viikon päähän."

Kun lentokoneiden tuottama tieto on vähentynyt, sitä on korvattu lisäämällä sääluotausten tekoa. Jokioisissa ja Sodankylässä lähetetään nyt aiempaa useammin ilmapallon varassa antureita mittaamaan ilmakehän pystyprofiilia.