Tietokone on yksi nykyajan maitotilan tärkeimmistä laitteista. Merja Pursiainen tarkastelee tietoja poikansa Eetu Pursiaisen kanssa. Kuva: Petri Jauhiainen
Menestyvällä maitotilalla on 150 lehmää, arvioivat pohjoissavolaiset ja eteläpohjalaiset tuottajat
Maitotilan menestystekijöistä yrittäjä itse on tärkein, selviää tuoreesta kyselystä. Tuotannon tulevaisuutta jarruttavat ennen muuta töiden sitovuus ja huono kannattavuus, mutta myös yleinen ilmapiiri, joka ei kannusta jatkamaan.Tilaajalle
Risto Pursiainen on Rautavaaralla sijaitsevan maitotilayhtymän yksi osakas. Yhden robotin navetassa on noin 70 lypsävää. Kuva: Petri JauhiainenVuonna 2030 menestyy maitotila, jolla on 207 hehtaaria peltoa, 150 lehmää ja se toimittaa vuodessa meijeriin maitoa 1,78 miljoonaa litraa. Tätä mieltä ovat Tulevaisuuden maatila -hankkeen kyselyyn vastanneet maidontuottajat.
Vastaajat itse olivat valmiita hoitamaan maitotilaa, jolla on keskimäärin 341 lehmää ja 443 hehtaaria peltoa. Edellytyksenä tosin on, ettei mitään tilan tuotantoa rajoittavia tekijöitä olisi.
Tulevaisuuden maatila -hankkeessa ovat mukana Ylä-Savon Ammattiopisto, Savonia-ammattikorkeakoulu ja Maitoyrittäjät ry. Kysely toteutettiin sähköisesti tänä keväänä Osuuskunta Maitosuomen tuottajilla. Lisäksi Maitoyrittäjät tiedotti kyselystä. Maitosuomi on Valion suurin omistajaosuuskunta, johon kuuluu noin 1 820 maitotilaa.
Kysely keräsi 210 vastausta, joista 139 tuli Maitosuomesta. Maakunnittain tarkasteltuna vastauksia saatiin eniten Pohjois-Savosta, 26 prosenttia. Lähes yhtä paljon vastauksia saatiin Etelä-Pohjanmaalta.
Kyselyyn vastanneet edustivat noin viittä prosenttia koko Suomen maitotiloista.
”Vaikka tuloksia ei voi yleistää koskemaan kaikkien maitotilojen näkymiä Suomessa, se valottaa tulevaisuuteen suuntaavien tilojen ajatuksia”, painottavat kyselyn toteuttaneet savonialaiset.
Vastaajien keski-ikä oli 45 vuotta. Kolmanneksella vastaajista oli peltoa 101–150 hehtaaria. Vuokrapeltoa oli keskimäärin 76 hehtaaria.
Vastaajista kolmanneksen karjan keskituotos oli 10 001–11 000 kiloa energiakorjattua maitoa. Vuosina 2024–2030 keskituotosta tavoitteli nostavansa tuhannella kilolla peräti 72 prosenttia vastaajista.
Tyytyväisyyttä tilan johtamiseen ja talouteen selvitettiin kysymällä mielipidettä kuudesta osa-alueesta: tuotannon vastuullisuus, tilan johtaminen, riskien hallinta, maksuvalmius, kannattavuus sekä maatalouteen liittyvän datan kerääminen ja myynti.
Maidontuottajista 94 prosenttia oli vähintään melko tyytyväisiä tuotannon vastuullisuuteen. Hyviä prosentteja keräsivät muutkin vaihtoehdot tilan johtamista ja dataa lukuun ottamatta.
Viljelijät miettivät paljon, että kuka datan omistaa ja kuka sitä siirtää, kertoo TKI-asiantuntija, projektipäällikkö Mika Repo Savonia-AMK:sta.
Maidontuotannon mahdollisuudet tulevaisuudessa koki hyvänä runsas kolmannes vastaajista ja 54 prosenttia piti niitä kohtuullisina.
Sisäisistä menestystekijöistä yrittäjä itse oli selkeä ykkönen eli hänen ammattitaitonsa ja motivaationsa.
Tilan kehittämistä kohti asetettuja tavoitteita rajoittivat vastaajien mielestä eniten talous ja investoinnit sekä ammattitaito, jaksaminen ja ajanpuute.
Yli puolet vastaajista aikoi jatkaa maidontuotantoa vuoden 2035 jälkeen ja 80 prosenttia tekee investointeja vuoteen 2030 mennessä.
Yli puolet kertoi investoivansa kotieläinrakennuksiin ja -teknologiaan. Lähes yhtä moni kertoi investoivansa kasvinviljelykoneisiin ja -teknologiaan. Myös maatalousmaata oltiin hankkimassa lisää.
Toisaalta tuotannon jatkamiseen vaikuttivat kielteisesti töiden sitovuus, huono kannattavuus, jaksaminen sekä yleinen ilmapiiri, joka ei kannusta jatkamaan.
Sukupolvenvaihdoksen (spv) aikoi tilallaan toteuttaa 15 prosenttia vastaajista vuoteen 2030 mennessä.
Noin neljänneksellä tiloista spv on tulossa, mutta ajankohta ei ole tiedossa. Lähes saman verran vastaajista kertoi, ettei sukupolvenvaihdosta olla tekemässä ollenkaan.
Hankkeen koulutukset ja Webinaarit ovat verkossa osoitteessa Laari.info
- Osaston luetuimmat
