Muna-ala murroksessa: Suomeen on nousemassa muutamassa vuodessa yli 10 pakkaamojen omistamaa kanalaa – Munaxilla rakenteilla Mynämäelle liki puolen miljoonan kanapaikan kompleksi

Kananmunantuotanto elää murrosta. Virikehäkit väistyvät ja lattiatuotanto yleistyy, mutta samalla Suomessa on noussut toinenkin ilmiö: pakkaamojen omat kanalat.

Vuosina 2020–2023 Suomeen nousee ainakin kymmenen uutta kanalaa, joiden omistaja on sopimustuottajan sijaan pakkaamo.

Pitkälle automatisoiduissa yksiköissä arjen tehtävistä vastaavat palkatut työntekijät.

Pakkaamojen omat kanalat ovat paitsi tapa vastata lattiakanalassa tuotettujen munien kysyntään, myös tapa hilata tuotantokustannuksia alemmas.

Munax rakennuttaa Mynämäelle Suomen suurinta kanalakompleksia.

Kuudesta kerroslattiakanalasta kolme on valmiina ja neljäskin hyvässä vaiheessa, kertoo Munaxin toimitusjohtaja Matti Nyfors. Kuudennen pitäisi valmistua vuonna 2023.

Samassa yhteydessä on pakkaamorakennus, jossa munat saadaan leimattua tuoreeltaan. Kanapaikkoja tulee Mynämäellä olemaan liki puoli miljoonaa, eli noin 480 000.

Suuri määrä eläimiä tuottaa kuitenkin suuren määrän lantaa – minkä levittäminen taas vaatii vielä suuremman määrän peltoalaa.

Munaxilla ongelma on ratkaistu järjestelmällä, jossa lannasta valmistetaan luomukelpoisia pellettejä kanalan tuottaman lämpöenergian turvin.

Pelletit myy yhteistyökumppani Fertilex. "Kiertotalous on päivän sana", Nyfors summaa. "Samalla suojellaan arvokasta Saaristomerta."

Sopimustuottajia Munaxilla on viitisenkymmentä ja heitä tarvitaan jatkossakin, hän vakuuttaa.

Joukossa on kuitenkin pieniä tiloja, joiden poistumaa huono kannattavuustilanne kiihdyttää. Kun virikehäkkikanaloita muutetaan lattiakanaloiksi, kanapaikoista noin viidennes häviää.

Satamunalla on yhteensä viisi omaa lattiakanalaa Satakunnan alueella.

Yhdessä kanalassa on noin 30 000 lintua noin 6 000 kanan osastoissa. ”Ideologiaan eivät istu jättikanalat. Ne ovat riski­alttiita monessakin mielessä”, aprikoi Satamunan toimitusjohtaja Toni Haavisto.

Kanaloista ensimmäinen valmistui jo 2010. Tuolloin tavalliset häkit olivat vasta korvautumassa virikehäkeillä.

Satamunassa kuitenkin aavisteltiin, että kanalat siirtyvät lopulta vääjäämättä kohti lattiatuotantoa. ”Sanottiin monelle, ettei virikehäkkikanalaa kannata välttämättä tehdä.”

Lattiakanaloita ovat tuottajatkin tehneet, mutta eivät kuitenkaan siinä määrin, kuin markkinat kaipaisivat, hän virkkoo. ”Jos tuottajat haluavat vastata itse kysyntään, se mahdollistetaan. Jos ei innostusta löydy, on tehty itse.”

Viimeisin lattiakanala nousi Harjavallan taajamaan muutama vuosi sitten.

Pääosa munista tulee edelleen sopimustuottajilta. ”Niin se oli eilen, ja niin se tulee olemaan huomennakin. Olemme itse perheyrittäjiä ja haluamme omilla valinnoillamme tukea perheyrittäjämäistä tuotantoa.”

Kiekun ensimmäinen oma kanala valmistui noin kuukausi sitten Säkylään.

Kaikkiaan Säkylään on rakenteilla neljän kanalan kompleksi, joista viimeisen tulisi valmistua vuoden 2023 alussa.

Lintujen yhteismäärä noussee lopulta noin 140 000:een. Kiekun pakkaamista munista määrä tulee kattamaan alle 15 prosenttia, kertoo Kiekun toimitusjohtaja Juha Lehto.

Yksi 35 000 kanan yksikkö työllistää 1,5–2 henkilöä. ”Ihmisen vastuulla on tarkkailla, että kana voi hyvin.”

Hanketta varten on perustettu Säkylän Munakori Oy -niminen kanalayhtiö.

Kuten liki kaikki uudet lattiakanalat nykyisin, myös Säkylään noussut kanala on kerroslattiakanala. Perinteisissä lattiakanaloissa esimerkiksi lannanpoiston toteuttaminen on työläämpää, Lehto virkkoo.

Kieku on myös tuottajaorganisaatio. ”Tuottajat ovat vahvasti tässä projektissa mukana. Munakorin hallitus valvoo ja ohjaa yksikön toimintaa.”

Lue lisää:

Kananmunan ympäristövaikutukset ovat alle puolet sianlihan vaikutuksista - "Erityisesti tuontisoijan käyttö rehussa lisää ympäristökuormaa"

Enää yksi suurimmista kananmunapakkaamoista on täysin suomalaisomisteinen