Laidunnus on hyvä tapa vaalia uhanalaisia merenrantaniittyjä, mutta tuottajalta se vaatii työtä ja osaamista
Rantalaidun-hanke julkaisi suosituksia kestävään laiduntamiseen.
Rantalaidunnuksen suunnittelussa on otettava huomioon eläinten päivittäinen valvonta sekä tarvittava ravinto, juoma ja säänsuoja. Kuva: Timo HeikkalaRantalaidunnus tarjoaa eläimille mahdollisuuden luontaiseen käyttäytymiseen: ravinnonhankintaan, liikkumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin.
Rantalaitumen perustaminen ja huolto sekä eläinten hyvinvoinnin tarkkailu laitumella teettävät kuitenkin tuottajalle paljon työtä. Lisäksi rantalaiduntamisen mahdolliset vesistövaikutukset voivat herättää huolta.
Rantalaidun-hanke on julkaissut suosituksia, jotka auttavat laiduntamista suunnittelevia viljelijöitä sopimusasioissa sekä ottamaan huomioon niin eläinten hyvinvoinnin kuin vesistövaikutukset.
Laidunalueesta kannattaa keskustella alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa.
Uusien laidunten sijoittamisessa on tärkeää pohtia mahdollisia haittoja esimerkiksi rantojen virkistyskäytölle. Laidunalueesta kannattaa keskustella alueen asukkaiden ja muiden käyttäjien kanssa, jotta eri näkemykset otetaan suunnittelussa huomioon.
”Märehtijöiden normaaleja suolistomikrobeja havaittiin merenrantalaidunten läheisyydessä olevissa uimavesissä, mutta varsinaisten taudinaiheuttajamikrobien aiheuttamat infektioriskit laidunten läheisyydessä sijaitsevilla uimarannoilla arvioitiin alhaisiksi”, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija ja ympäristöterveyden apulaisprofessori Tarja Pitkänen Helsingin yliopistosta sanoo.
Ravinnetarkasteluissa fosforin ja typen pitoisuudet rantalaidunten edustoilla vastasivat vertailualueiden tasoa.
’’Läheltä laidunnettua rantaa otetuissa vesinäytteissä ravinnepitoisuudet olivat kuitenkin hieman suuremmat kuin kauempana, missä merivesi laimensi pitoisuuksia’’, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Jaana Uusi-Kämppä tarkentaa.
Laidunnus vähentää ravinteiden määrää rantalaitumella, sillä osa syödyn kasvillisuuden ravinteista sitoutuu eläinten kasvuun.
Kasvipeitteen ja maaperän liiallinen kuluminen laidunnuksessa voi altistaa maaperän ravinnehuuhtoumille. Laidunpaineen säätelyllä huuhtoumariskiä voidaan tehokkaasti vähentää.
Hankkeessa saatuja hygienia- ja ravinnetuloksia ei voi yleistää laajemmin, koska otoskoko oli suhteellisen pieni ja osa näytepisteistä oli melko kaukana rantaviivasta.
Sopimuskäytäntöjen suosituksissa kerrotaan muun muassa, mistä viljelijä voi etsiä sopivia laidunkohteita.
Tuottajalle rantalaituminen perustaminen ja huolto sekä eläinten tarkkailu tietävät paljon työtä. Eläinten hyvinvointi on omistajan vastuulla.
”Monen tuottajan mielestä vaivannäkö maksaa itsensä takaisin, kun saa katsella tyytyväisenä laiduntavaa karjaa ja nauttia hoidetusta maisemasta” erityisasiantuntija Tiina Kauppinen Eläinten hyvinvointikeskuksesta sanoo.
Suunnittelussa on otettava huomioon eläinten päivittäinen valvonta sekä tarvittava ravinto, juoma ja säänsuoja. ”Suositusten tarkistuslistalta viljelijän on helppo varmistaa, että hyvinvointiasiat tulevat huomioiduiksi.”
Rantaniittyjen hoidon toteutus perustuu aina kohteen luontoarvoihin ja rahoitusehtojen tuomiin mahdollisuuksiin. Päähoitomuoto rantaniityillä on laidunnus ympäristösopimusten turvin.
Rantaniittyjen hoito vaatii suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä yhteistyössä eri tahojen kanssa.
Sopimuskäytäntöjen suosituksissa kerrotaan muun muassa, mistä viljelijä voi etsiä sopivia laidunkohteita.
Linkkejä suosituksiin ja lisätietoihin:
Rantalaiduntaminen ja vesistövaikutukset
Suositukset rantalaiduntamiseen – Laiduneläinten hyvinvointi
Suositukset rantalaiduntamiseen – Sopimuskäytännöt
Tarinakartta: Rantalaitumet - Perämeren rannikon luontohelmet
Tietokortti: Ravinnekierto merenrantalaitumilla
- Osaston luetuimmat
