Dosentti: Ilmastonmuutos mullistaa viininviljelyn – laadukkaan kuohuviinin koti voi kohta olla Champagnen sijaan Etelä-Englanti

Analyyttisen kemian dosentti Pekka Lehtonen kirjoittaa MT:n yliökirjoituksessaan, että lämmennyt ilmasto aikaistaa viiniköynnösten kukkimista ja rypäleiden kypsymistä noin viikolla kutakin lisääntynyttä lämpöastetta kohden.

Esimerkiksi Ranska on lämmennyt 1,5 astetta kahdennellakymmenennellä vuosisadalla.

"Suurin osa viinimaista kärsii tulevaisuudessa lisääntyvistä myrskyistä, kuivuudesta ja kasteluveden puutteesta. Viinitilat pystyvät sopeutumaan 1–2 asteen muutokseen, mutta sitä suurempi lämpeneminen aiheuttaa suuria ongelmia. 2–3 asteen muutos muuttaa rypäleen laatua ja viinin aromia voimakkaasti. Varsinkin valkoviinit tarvitsevat riittävän kylmää ilmastoa flavorin muodostumiseen", Lehtonen kuvailee.

"Aikainen kukinta ja kypsyminen vaikuttavat monilla tavoilla rypäleen kemiaan johtaen suurempiin sokeripitoisuuksiin ja pienempiin happopitoisuuksiin, jolloin näiden aineiden tasapaino viinissä järkkyy."

Viininviljelyn odotetaankin lisääntyvän Puolassa, Pohjois-Saksassa, Pohjois-Ranskassa ja jopa Pohjoismaissa.

"Etelä-Englannista odotetaan laatukuohuviinien tuottajaa", Lehtonen kertoo.

"Jos lämpötila nousee yli kaksi astetta, niin vaativa Pinot Noir -lajike tulee häviämään monilta alueilta Burgundissa, mutta sitä voidaan kasvattaa esimerkiksi Saksassa. ­Cabernet Sauvignon voi pärjätä ­Bordeaux’ssa, mutta Merlotin asema on uhanalainen."

Lämpenevien alueiden viinitarhoille etsitään risteytysten avulla kasvisairauksia kestäviä, myöhemmin kypsyviä lajikkeita. Myös samppanjan tulevaisuutta joudutaan pohtimaan tarkkaan.

"Esimerkiksi Champagnessa on tarkoitus risteyttää yleisimmin käytetyt hyväksytyt rypälelajikkeet (Pinot Noir, Pinot Meunier ja Chardonnay) sellaisten rypälelajikkeiden kanssa, jotka ovat luonnostaan vastustuskykyisiä tietyille kasvi­sairauksille ja jotka kypsyvät myöhään", Lehtonen kertoo.

Lue koko yliökirjoitus: Ilmastonmuutos siirtää viininviljelyä uusille alueille