


Kalkituskelit ovat nyt loistavat, Nordkalkin Etelä-Suomen myyntipäällikkö Jan Drugge hehkuttaa. "Niin hyvät puitteet kuin olla voi, tällaista ei ole ollut aikoihin."
Etelä-Suomessa kalkituskausi käynnistyi jo joulukuussa, useita viikkoja tavallista aiemmin, Drugge kertoo. Etelä-Pohjanmaalla ei vielä ole päästy samanlaiseen vauhtiin.
Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa kausi on tavallisesti alkanut tammikuussa ja kiihkein sesonki ajoittunut maaliskuulle. "Mutta nykyään kelejä on vaikea ennustaa. Silloin on mentävä, kun maa on jäässä ja keliä piisaa."
Kalkituskoneet ovat raskaita, joten maan on oltava kunnolla roudassa niiden alla. Kymmenen sentin routakerros on Druggen mukaan jo riittävä. Nyt routaa on monessa paikassa 40 senttiä tai ylikin.
Liika lumi voi haitata työtä. "Varsinkin sellainen kalusto, jossa levitysvaunussa ei ole vetoa, voi olla vaikeuksissa syvässä lumessa", Drugge kertoo.
Nyt lunta ei ole vielä missään liikaa. "Forssan, Someron ja Loimaan seudulla jopa odotetaan, että lunta tulisi hiukan lisää. Tällä hetkellä kynnetyllä pellolla ajaminen on aika töyssyistä kyytiä."
Lannoitteiden myynti on kärsinyt hinnannoususta ja tilojen talouden kiristymisestä. Kalkin menekissä taloustilanne ei ainakaan vielä näy.
"Ennen vuodenvaihdetta tilauksia tuli sisään mukavasti. Toivottavasti tahti jatkuu", Drugge sanoo.
Hän toteaa, että kalkitus on halvin lannoitus. "Kun maan pH on kunnossa, ravinteet liukenevat paljon paremmin. Kalkituksella varmistat, että saat kaikki irti niistä lannoitteista, joita maahan on laitettu tai laitetaan."
Druggen mukaan kalkitusinnossa ei ole näkyvissä selkeitä alueellisia eroja.
"Joskus Pohjanmaalla kalkitaan enemmän, joskus taas Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla. Se riippuu pitkälti keleistä."
Tunnollisimpia kalkitsijoita ovat Druggen mukaan karjatilat. "Ne hoitavat homman prikulleen, sillä nurmen kalkitus vaikuttaa myös eläinten hyvinvointiin."
Vuokramaat ovat peruskunnostuksen suhteen murheenkryyni. "Niistä ei aina pidetä niin hyvää huolta kuin pitäisi, varsinkin jos vuokrasopimus on lyhyt."
Routaa on paljon varsinkin maan länsirannikolla, Suomen ympäristökeskuksen, Ilmatieteen laitoksen ja Tulvakeskuksen Vesi.fi-sivusto kertoo.
Sivuston tuoreimmat mittaustulokset ovat tammikuun 4. päivältä.
Maan eteläosassa roudan syvyys vaihteli silloin lumitilanteen mukaan välillä 20–50 senttiä, mikä on paikoin jopa lähellä ajankohdan ennätyksiä.
Muualla tilanne on ajankohtaan nähden tavanomainen. Maan pohjoisosassa routakerroksen syvyys vaihteli pääosin 10–50 sentin välillä ja maan keskiosassa 5:stä 25 senttiin.
Kainuussa ja Koillismaalla routaa oli alle 10 senttiä.
Yaran Kotkaniemen tutkimusasemalla Vihdissä routakerros oli vuodenvaihteessa syvimmillään 59 senttiä paksu. Kyseessä oli syksyllä kultivoitu lohko. Nurmella routa ylsi 34 sentin syvyyteen.