Kysely: Viljelijöitä ei huoleta kuivureiden paloturvallisuus – joka kymmenes maatilapalo syttyy viljankuivaamossa
Noin 30 prosenttia maatilayrittäjistä ei kyselyn mukaan tiedä, milloin kuivuri on nuohottu edellisen kerran.
Oikein käytettynä ja huollettuna viljankuivaamo on turvallinen eikä syty palamaan, LähiTapiolasta todetaan. Kuva: Uolevi OristoLähiTapiolan Kantar TNS Agrilla teettämän kyselyn mukaan maatiloilla ei juurikaan olla huolissaan viljankuivaamoiden paloturvallisuudesta. LähiTapiolan asiantuntijan mukaan syytä kuitenkin olisi, koska maatilojen vahinkotilastoissa tulipalot viljankuivaamoissa erottuvat yhtenä isona ryhmänä.
Helmikuussa tehdyssä kyselyssä viljelijöistä 84 prosenttia kertoo, ettei ole lainkaan huolissaan tai on vain vähän huolissaan tilansa viljakuivurin paloturvallisuudesta. Eniten huolta asiasta nousee viljatiloilla ja alueellisesti tarkasteltuna Etelä-Suomessa toimivien maatilayrittäjien keskuudessa.
Noin 30 prosenttia maatilayrittäjistä ei kyselyn mukaan tiedä, milloin esimerkiksi kuivuri on nuohottu edellisen kerran.
Suurilla, yli sadan hehtaarin tiloilla kuivuri nuohotaan useimmin. Harvimmin se tehdään Pohjois-Suomessa, selviää tutkimuksesta.
”Kuivurien paloturvallisuudesta kannattaisi olla vähän enemmän huolissaan, koska kuivureita syttyy palamaan useita joka vuosi, ja vahingot nousevat helposti kymmeniin, jopa satoihin tuhansiin euroihin”, kertoo LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko.
LähiTapiola-ryhmän vahinkotilastot osoittavat, että vuosina 2016–2021 maatiloilla on sattunut yhteensä 90 korvattua viljankuivaamon tulipaloa.
Viime vuonna kuivureiden palovahinkoja sattui huomattavasti vähemmän kuin tyypillisinä vuosina. Vuosivaihteluissa näkyvät sadonkorjuun olosuhteet ja se, kuinka paljon vilja vaatii kuivaamista.
Kuivaamopalojen ehkäisyssä korostuu nuohouksen tärkeys.
Nuohouksessa ei ole kyse vain hormin ja palopesän harjaamisesta, vaan kuivurin uunin turvallisuuden selvittämisestä, LähiTapiolan tiedotteessa sanotaan. Nuohooja muun muassa tarkistaa uunin tiiviyden ja kunnon.
Kyselyyn vastanneet maatilayrittäjät arvioivat viljankuivaamoiden tulipalojen aiheuttajaksi eniten kuivurin epäpuhtauksia ja vikoja sähköistyksessä.
”Epäpuhtaudet uunin kuumenevissa osissa ovat yleisin viljankuivaamoiden tulipalon aiheuttaja. Sieltä voi löytyä pölyä, viljaa, ampiaispesiä ja kuolleita lintuja”, Raininko sanoo.
Ennen kuivauskauden alkua kuivuri tulee koekäyttää ja katsoa, että lämmönrajoittimet toimivat. Oikein käytettynä ja huollettuna viljankuivaamo on turvallinen eikä syty palamaan.
Nuohousta ei kannata jättää viime tippaan, koska nuohoojaa ei välttämättä nopealla aikataululla ennätä saada paikalle ennen ensimmäistä kuivurin käyttökertaa.
”Laki ei määrittele nuohousväliä tarkalla tasolla, vaan kuivurin käyttäjän vastuulla on huolehtia siitä, että nuohous tehdään riittävän usein.”
”Vakuutusyhtiöiden kanta asiaan on, että tämä tarkoittaa kerran vuodessa ammattilaisen toimesta. Nuohooja seisoo tekemänsä työn takana ja työstä saa todistuksen”, Raininko toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
