Tilaisitko peltorobotin hoitamaan kylvöt - Tanskassa se on mahdollista

Robotteja on odotettu jo pitkään traktoreiden ja kuskien korvaajiksi. Roboteilla voi myös urakoida kuten Agrointelli tekee.

”Kylvämme robottien avulla muun muassa viljoja, maissia, härkäpapua, sokerijuurikasta ja rapsia”, kertoi Agrointellin johtaja Kristian Møller Työtehoseuran webinaarissa maaliskuussa.

Peltotöiden robotisoitumisen syiksi Møller nimeää osaavan maataloustyövoiman puutteen ja kustannusten karsimisen. Hän uskoo robottien tuovan tarkkuutta viljelyyn, jolloin tuotteiden laatu paranee ja esimerkiksi kasvinsuojelun hukkakustannukset vähenevät.

”Nykyiset raskaat traktorit ja työkoneet tiivistävät maata, mikä johtaa pellon liiallisen käsittelyn kierteeseen. Kevyiden robottien ansiosta maan rakenne ja juuriston kasvuolot paranevat.”

Agrointelli aloitti peltorobottien kehitystyön kuusi vuotta siten. Yhtiön robotit pääsivät käytännön töihin ensimmäisen kerran viime vuonna.

Robottien tekniikka on vanhaa ja tuttua, joten suuria teknisiä innovaatioita ei ole tarvinnut tehdä.

”Koneessa on Kubotan dieselmoottori, kolmepistekiinnitys työkoneille ja hydraulinen voiman ulosotto kolmella liittimellä. Hevosvoimia on 150”, Møller kuvailee.

”On tärkeää pitää robotin rakenne mahdollisimman yksinkertaisena ja normaalien standardien mukaisena, jotta huollot ja korjaukset voidaan tehdä helposti.”

Agrointelli käyttää roboteissaan Danoilin ruiskuja. Hehtaarin ruiskuttaminen onnistuu alle 50 litran nestemäärällä, mikä parantaa työsaavutusta. Kuva: Agrointelli

Robottien navigointijärjestelmä on sama kuin traktoreiden automaattiohjauksessa. Sillä päästään noin kahden senttimetrin tarkkuuteen.

Peltolohko rajataan ennen robotin käyttöönottoa droonilla. Robotilla rajaaminenkin onnistuu, mutta se on droonia työläämpää.

Kierrettävät esteet merkitään karttaan, sillä robotissa ei ole kameroita. Kun perustiedot lohkosta on annettu, robotti suunnittelee ajoreittinsä automaattisesti.

Robottiin liitettävät kylvökoneet, harat ja ruiskut ovat käytössä olevaa tekniikkaa. Esimerkiksi viljat kylvetään Pøttingerin 3- tai 3,5-metrisellä kylvökoneella.

”Robotti tallentaa tarkasti rivien sijainnin, minkä ansiosta haraus ja riviruiskutus esimerkiksi sokerijuurikkaalla on tehokasta. Robotti kuluttaa polttoainetta kymmenen prosenttia vähemmän kuin traktori”, Møller kertoo.

Robotin turvallisuus on varmistettu kolmella sivulla sijaitsevilla turvapuskureilla, jotka pysäyttävät koneen, jos jokin este ilmestyy tielle. Turvallisuutta parantava valvontakamera on parhaillaan kehitteillä. Robottia voi ohjata puhelimen, tabletin tai tietokoneen välityksellä.

Viljan kylvön hehtaaritaksa on 51 euroa, sokerijuurikkaan ja maissin 73 euroa, kun robotti hoitaa peltotyöt. Kuva: Agrointelli

Agrointellin robotteja työskentelee tällä hetkellä Tanskan lisäksi kahdeksassa Euroopan maassa.

Tsekissä kylvettiin viime vuonna roboteilla 400 hehtaaria syysrapsia. Kylvön työsaavutus oli reilu hehtaari tunnissa.

Robotteja työskentelee tulevana kesänä myös Ruotsissa, Norjassa, Hollannissa, Isossa-Britanniassa, Sveitsissä, Saksassa ja Ranskassa.

Agrointelli hoitaa urakointipalveluja kahden peltorobotin ja yhden päisteitä kylvävän traktorin avulla. Päisteiden kylvö on toistaiseksi tehokkaampaa hoitaa perinteisin menetelmin, jolloin robotit ajavat vain suorat linjat. Tällä menetelmällä työsaavutus on 3,6 hehtaaria tunnissa.

Viljan kylvön hehtaaritaksa on 51 euroa, sokerijuurikkaan ja maissin 73 euroa. Maissin ja sokerijuurikkaan riviruiskutus maksaa 46 euroa hehtaarilta.

Edellä mainitun konekokonaisuuden hinnaksi Møller kertoo 480 000 euroa. Yksittäisen robotin hinta on 170 000 euroa. Suomessa Agrointellillä ei ole vielä jälleenmyyjää.

”Etsimme Suomesta parhaillaan yhteistyökumppania robottien myyntiin ja huoltoon. Edellytämme, että jälleenmyyjä ostaa meiltä vähintään yhden robottiyksikön, jotta hän saa kerättyä itselleen robotin käyttökokemuksia”, Møller valottaa.

Lisätietoja ja videoita robotin toiminnasta on yhtiön verkkosivuilla.

Lue myös:

Satelliittikuvista tulossa maataloustutkimukselle tärkeä työkalu, kunhan koneet oppivat tunnistamaan kuvien ilmiöitä – apua tarvitaan viljelijöiltä

Tekoäly voi tulevaisuudessa neuvoa viljelytoimissa ja robotit hoitaa kasvinsuojelun – karjatiloilta löytyy jo nyt enemmän hyvinvointimittareita kuin terveyskeskuksista

Neuvontapalvelut ja viranomaiset keräävät tiloilta valtavat määrät dataa, joka ei ole kuitenkaan viljelijöiden käytettävissä – "lisää avoimuutta peliin"