Kasen tilalla on porkkanapakkaamo. Tila kuuluu osuuskuntaan, joka myy tuotteensa Bamalle, joka hallitsee Norjan kasvismarkkinoita. Kuva: Riitta Mustonen
Norjalaistila yhdistää luomun ja tavanomaisen ja pärjää yhteistyöllä — Kustannusnousu ja luomun kysynnän lasku huolettavat
Jens Edvard Kasesta vihannesviljely on niin kiehtovaa, että hän jatkaa töitä täyspäiväisesti vielä seitsemänkymppisenäkin.TilaajalleRygge, Norja
Jens Edvard Kasen luomuporkkanapelto on kesäkuun puolivälissä juuri orastunut. Tavanomaista porkkanaa aletaan korjata heinäkuun alussa. Porkkanoita kasvatetaan nykyään penkeissä, sillä loppukesän sateet ovat runsastuneet liiaksi. Kuva: Riitta MustonenKasen tilan luomuporkkanapellolla ahertaa lierihattupäisiä vietnamilaisia kitkemässä. Paikoin on kitkettävää, vaikka pääosin rikkakasvit pysyvät kurissa, kun rikat maan pinnalla poltetaan ennen kylvöä ja vielä toisen kerran kylvön jälkeen juuri ennen kuin porkkana nousee pintaan.
Kasen tila tuottaa vuodessa 440 tonnia luomuporkkanaa ja noin 50 tonnia luomuperunaa. Lisäksi Kase viljelee tavanomaisesti tuotettua porkkanaa, perunaa, sipulia, avomaankurkkua ja punajuurta vuokraamallaan naapuritilalla.
Luomutuotantoon Kase tarvitsee karjanlantaa, jota hän saa toiselta naapuritilalta. Tilat ovat tehneet yhteistyötä pitkään.
”Kun olin lapsi 1950-luvulla, meillä oli jopa yhteinen pyykinpesukone, joka kiersi kolmen päivän välein tilalta toiselle”, Jens Edvard Kase, 70, muistaa. Nykyisin tilat tekevät yhteistyötä kasvinsuojelussa, ja niillä on yhteisiä koneita.
Kase viljelee peltojaan Ryggessä, noin tunnin matkan päässä Oslosta. Siellä on vihannesviljelyyn sopivia hietamaita.
Tilan lähellä on järvi, mistä saa kasteluvettä kaikille pelloille niin paljon kuin tarvitaan. Tämä kevät on ollut ennätysmäisen kuiva. Sadetta ei ole kunnolla saatu kolmeen kuukauteen eli siitä asti, kun porkkana on kylvetty maaliskuussa.
Vaikka vettä järvessä riittää, niin sadettimiin pumpataan vesi sähköllä, joten energian hinnannousu on Kaselle tämän hetken kovin haaste.
”Aiemmin kilowattitunti maksoi 30—50 äyriä (3—5 eurosenttiä), ja tänään se oli ennätyskorkeat viisi kruunua (50 eurosenttiä). Keskihinta tänä vuonna on ollut 2—2,5 kruunua kilowattitunnilta. Lisäksi lannoitteiden hinnat nousivat pahimmillaan kolminkertaisiksi ja ovat nytkin 30 prosenttia korkeammat kuin viime vuonna”, Kase luettelee.
Toinen iso huoli on luomun kysynnän lasku Norjassa.
”Vielä kymmenen vuotta sitten porkkanasta myytiin luomuna viisitoista prosenttia, nyt vain neljä. Luomuporkkanan tuotanto on pudonnut puoleen.”
Luomuporkkanasta tuottaja saa 21 kruunua kilosta (noin 2 euroa), tavanomaisesta 12 kruunua (1,20 euroa). Luomuhinta pysyy lähes koko ajan samana, mutta tavanomaisen hinta vaihtelee ja on alimmillaan 7 kruunua (70 eurosenttiä) loppusyksystä.
Kase arvelee syyksi luomukysynnän laskuun saman mikä Suomessa: kuluttajat luottavat tavanomaiseen tuotantoon eivätkä siksi halua maksaa luomusta enempää.
”Lisäksi kauppa hinnoittelee luomun jopa 50—70 prosenttia tavanomaista kalliimmaksi ja sijoittaa luomutuotteet tavanomaisten jälkeen. Kuluttaja on jo tehnyt valintansa ennen kuin etenee luomuhyllylle”, Kase harmittelee.
Kase on kuitenkin tyytyväinen, että ryhtyi aikoinaan viljelijäksi ja jätti matematiikanopettajan työt. Sukupolvenvaihdos neljännelle polvelle on parhaillaan menossa, mutta Kase työskentelee itsekin täyspäiväisesti, koska hän pitää työstään ja on hyväkuntoinen.
Lue myös:
Kiintiöt sitovat norjalaista maidontuotantoa – hallitus mukana päättämässä hinnoista
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
