Belgialaistila valmistaa lannoitetta sikalan ilmasta

Veden ja bakteerien avulla sikalan sisäilmasta pystytään nappaamaan ammoniakki ja tekemään siitä typpilannoitetta.

Belgialaisen Filip Van Laeren sikaloissa ammoniakin sitovat pesurit ovat olleet käytössä vuodesta 2021 lähtien. MT osallistui EU:n komission eurooppalaisille toimittajille järjestämälle matkalle ja vieraili tilalla.

Pesuri käsittelee sikalasta ulos menevän ilman. Veteen reagoidessaan ammoniakki muuttuu ammoniumioniksi. Sen jälkeen bakteerit hajottavat sen ensin typpidioksidiksi ja sitten nitraatiksi.

Ammoniakin nappaava pesuri on sijoitettu sikalarakennuksen päähän puuvuorauksen sisään. Filip Van Laeren tilalla on kuusi sikalarakennusta ja jokaisella oma pesuri. Oikealla näkyy vesiallas, josta pesureiden vesi otetaan. Kuva: Tuure Kiviranta

Käsittelyn jälkeen tonnissa vettä on noin kahdeksan kiloa typpeä. 1 800 emakon tilalla käsittelyvettä syntyy vuodessa 150–200 tonnia. Järjestelmässä käytettävä vesi on katoilta kerättyä sadevettä.

Van Laere levittää vehnäpelloilleen tätä lannoitetta 20 tonnia hehtaarille. Belgiassa typpeä saa antaa 170 kiloa hehtaarille.

Ilmasta saatavan lannoitteen lisäksi menetelmän etuna on naapurisopu. ”Naapurit ovat tyytyväisiä, kun sikaloista ei lähde hajua ympäristöön”, Van Laere sanoo.

Sikalaan sisään menevä ilma suodatetaan viruksia tuhoavien suodattimien läpi. Näin sikalaan ei pääsisi tauteja, jos naapuritiloilla niitä olisi.

Pesurin konehuoneessa riittää putkia. Kuva: Tuure Kiviranta

EU:n Green deal ja Pellolta pöytään strategioiden tavoitteena on vähentää kemiallisten lannoitteiden käyttöä 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Lannoitemäärien vähentäminen ei välttämättä tarkoittaisi ravinnemäärien laskua samassa suhteessa. Tavoitteena on etsiä puhtaampia vaihtoehtoja sekä tarkentaa lannoitteiden käyttöä. Sikalan ammoniakin hyödyntäminen olisi yksi sellainen vaihtoehto.

Vapaaporsitus nostaa Belgiassa sianlihan hintaa. Kuluttajat korostavat Euroopassa entistä enemmän eläinten hyvinvointia. Kuva on otettu lasin takaa sikalan vierailijatilasta. Kuva: Tuure Kiviranta

Tilalta porsaat menevät kasvatettavaksi yhteistyötilalle. Sieltä liha myydään tilan omalla tuotemerkillä lihakaupoille ja ravintoloille. Belgian lisäksi lihaa myydään Ranskaan ja Hollantiin.

Van Laere kertoo kuunnelleensa 15 vuotta lihakauppiaita tarkkaan. Kauppiaat ovat kertoneet kuluttajien haluavan entistä enemmän häkkivapaasti tuotettua sianlihaa. Siksi tila on siirtynyt vapaaporsitukseen.

Hän luokittelee tilansa olevan luomun ja tavanomaisen tuotannon välimaastossa.

Tavanomaista parempi eläinten hyvinvointi tuo tilalle lihasta 10–20 prosenttia parempaa hintaa, Van Laere kertoo. Markkinointi on vaatinut paljon töitä. ”Kukaan ei tule ovelle koputtamaan ja kysymään. Täytyy itse mennä ja myydä lihaa ja kertoa eläinten hyvinvoinnista.”

Tila on myös panostanut uusiutuvaan energiaan. Sikalarakennusten katoilla olevat aurinkopanelit tuottavat sähköä enemmän kuin tila kuluttaa.

Van Laere ei ole huolissaan EU:n mahdollisesti tiukentuvista ympäristö- ja eläinten hyvinvointivaatimuksista. Hän uskoo pystyvänsä täyttämään ne hyvin jatkossakin.