Härkäpapu pilkotaan arvo-osiin Kokemäellä – pavusta erotetulle proteiinijakeelle on kysyntää elintarviketeollisuudessa

Satakuntalainen Kokemäki on vain hieman runsaan 7 000 asukkaan kaupunki. Siitä huolimatta se on iso tekijä suomalaisessa kasviproteiiniteollisuudessa.

Perunatärkkelystä valmistava Finnamyl Oy ryhtyi muutamia vuosia sitten erottelemaan tuotantonsa sivutuotteena syntyvästä solunesteestä proteiinijaetta rehun raaka-aineeksi.

Suomen Viljavan Kokemäen viljavaraston yhteydessä puolestaan valmistetaan härkäpavusta proteiinikonsentraattia elintarviketeollisuuden käyttöön.

Proteiinikonsentraatti on kuoritusta härkäpavusta jauhettua ja ilmaluokiteltua korkeaproteiinista jaetta, jonka proteiinipitoisuus on yli kaksi kertaa härkäpapujauhoa korkeampi.

"Härkäpavussa on proteiinia noin 30 prosenttia, valmistamassamme proteiinikonsentraatissa proteiinipitoisuus on noin 65 prosenttia", kertoo Kokemäen viljavaraston esimies Timo Kilpivuori Suomen Viljavasta.

Härkäpavun kuoriminen vaatii voimaa, sillä pavussa on kova kuori. Timo Kilpivuori näyttää kurkistusluukusta, miten keskipakovoima heittää kuorisilpun erilleen pavuista. Taustalla Pasi Lähdetie. Kuva: Jaana Kankaanpää

Proteiinikonsentraattia käytetään elintarviketeollisuudessa esimerkiksi erilaisten kasvisruokien proteiinilähteenä.

Maailmalla huomattavasti yleisempi kasviperäisten proteiinien lähde on herneproteiini. Sitäkin Kokemäen viljavarasto pystyy valmistamaan, laitteistojen säätöjä muuttamalla.

Herneproteiinikonsentraattia on maailmanmarkkinoilla selvästi enemmän kuin vastaavaa härkäpavusta peräisin olevaa proteiinia, kertoo Suomen Viljavan toimitusjohtaja Pasi Lähdetie.

Härkäpavun käsittelyyn käytettävä mylly rakennettiin Kokemäelle aikanaan kauran beetaglukaanin erottelua varten. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kovakuorinen härkäpapu on työläämpi käsitellä kuin herne. Käytännössä kuoriminen tarkoittaa kuorikerroksen hiomista pavun pinnasta.

Kilpivuori avaa kuorintalaitteen kyljessä olevan luukun ja neuvoo kurkistamaan laitteen sisään. Kurkistusluukun ohi vilisee pyörivässä ilmavirrassa kuorisilppua, joka papuja kevyempänä sinkoutuu pyöreän laitteen reunoille ja siitä poistoputkeen.

Kuori käytetään Kilpivuoren mukaan lämpöenergiaksi. "Sen lämpöarvo on lähes puupelletin luokkaa."

Ennen kuoren hiomista papuerä on lajiteltu kahteen otteeseen, ensin kahdeksan ja sitten kuuden millin seulalla. Siitä huolimatta kuorinnassa syntyy väistämättä jonkin verran hukkaa, sillä hionta joudutaan tekemään kuorittavan erän pienimmän pavun mukaan, Kilpivuori selittää.

Kai Sandel ottaa jauhetusta proteiinitiivisteestä näytettä laaduntarkkailua varten. Kuva: Jaana Kankaanpää

Kuoritusta pavusta voidaan valmistaa useita eri lopputuotteita.

Kokonaisista pavuista valmistetun jauhon ja rouheen proteiini- ja tärkkelyspitoisuus vastaavat kokonaisen pavun pitoisuuksia.

Proteiinikonsentraatti puolestaan tehdään ilmaluokittimella, joka on eräänlainen keskipakoerotin. Siinä eripainoiset proteiinipitoiset ja tärkkelyspitoiset jakeet erottuvat toisistaan pyörivässä ilmavirrassa.

Erotteluprosessissa syntyvä tärkkelyspitoinen jae käytetään rehun raaka-aineeksi. Se sisältää vielä noin parikymmentä prosenttia proteiinia.

Jae sopii Lähdetien mukaan erinomaisesti myös elintarvikekäyttöön, esimerkiksi korvaamaan kananmunaa leipomoteollisuudessa.

Suomen Viljavan tärkein asiakasryhmä on Lähdetien mukaan leipomo- ja elintarviketeollisuus.

Yrityksellä on myös oma tuotemerkki, Viljavan, jolla tuotteita myydään suurtalousasiakkaille.

Yksi asiakasryhmistä ovat ulkomaiset asiakkaat, joille Kokemäen viljavarastolla tehdään proteiinikonsentraattia rahtityönä näiden omasta härkäpavusta tai herneestä.

Lue myös:

Suomalaiselle viljalle olisi kysyntää, mutta teollisuudesta uhkaa tulla menekille pullonkaula

Härkäpapualassa olisi kasvunvaraa – Elintarvikeuutuudet lisäävät kysyntää

Apetitin uuselintarvikelupa rypsijauheelle nytkähti eteenpäin – tulevaisuudessa rypsipuristetta rehun ohella ruokiin

Fazerille kaura on iso ja globaali bisnes – tuotannosta liki 70 prosenttia menee vientiin

Euroopan kasviproteiinituotteiden suosio kasvaa – ei vielä syrjäytä lihaa lautasilta