Luomuviljelijää kiinnostaa kasvisperäinen lannoite – kysyntä lisääntyy

Ruokolahtelaisen luomuviljelijän Henri Friarin pellon pientareella oli perjantaina jännät paikat, kun testattiin, miten Soilfoodin uusi kierrätys­ravinteista tehty pellettilannoite käyttäytyy kylvökoneessa.

Tuotetta on testattu toki jo aiemmin, eikä Friari ole ensimmäinen viljelijä, joka lannoitetta kokeilee, mutta kehitysvaiheessa ollaan. Täksi kevääksi lannoitetta on tehty vajaan 20 tonnin koe-erä.

”Haluamme viljelijöiltä palautetta usealta kymmeneltä hehtaarilta. Lannoitetta testaa kymmenkunta viljelijää”, tutkimus- ja kehityspäällikkö Ossi Kinnunen sanoo.

Periaatteessa riski on pieni, sillä nyt tarkkaillaan vain lannoitteen käyttäytymistä kylvökoneessa.

Lannoitteen teho on kemiallisesti testattu ja näillä pelloilla se paljastuu syksyllä. Varmaa on, että kaliumia pelto kaipaa ja sitä tässä pelletissä on 20 prosenttia kuiva-aineesta. Rikkiä on 12 prosenttia, ja lisäksi on vähän typpeä.

Lannoite on valmistettu elintarvikeyritysten kasviperäisistä sivuvirroista.

Soilfood päätti aloittaa luomu­kelpoisten pellettilannoitteiden valmistuksen, koska luomu­viljelijät haluavat niitä.

Friari vahvistaa kysynnän.

”Tarvittaisiin moniravinteisia rakeisia lannoitteita. Nykyään vaihtoehtoja alkaa jo olla vähän paremmin.”

Nyt aloitettiin kaliumlannoitteesta, mutta myöhemmin kehitetään muitakin pellettituotteita.

”Luomukelpoinen pelletti­muotoinen typpilannoite kiinnostaa kovasti”, Kinnunen sanoo.

Soilfood käyttää 11 prosenttia budjetista tutkimukseen ja kehitykseen.

Pääpaino on ollut maan­parannuksessa. Yritys etsii teollisuudelle tarpeettomia raaka-­aineiden sivuvirtoja. Tavoite on lisätä hiiltä maassa ja parantaa maan kasvukuntoa.

”Maaperän biologian kannalta ja maan multavuuteen hiilellä on iso rooli. Lähdetään siitä, että hoidetaan maa kuntoon.”

Pellettilannoitteiden kehitys aloitettiin vuosi sitten. Ravinteet ovat kasvisperäisiä.

Syyskylvöille tulee markkinoille useiden satojen tonnien erä. Tonnihinta on tämän hetken suunnitelmien mukaan ilman kuljetuskustannuksia noin 320 euroa.

Friari latasi kylvökoneeseen lannoitetta 300 kiloa hehtaarille. Sää oli kostea, kun hän starttasi pellolle ja kylvi kokeeksi hernettä pari kierrosta.

Kaikki meni niin kuin pitikin.

”Vähän ajoin kovempaakin kuin normikylvössä”, Friari sanoo.

Pelletin rakenne on käytännön kannalta tärkeä. Se ei saa imeä vettä, mutta ravinteiden on vapauduttava nopeasti.

”Tätä on testattu jäädyttämällä ja sulattamalla, eikä se imenyt kosteutta”, Kinnunen kertoo.

Kinnusen mukaan pelletin seassa voi olla isompia kappaleita tai jauhoa, jotka tukkivat kylvökoneen vantaita. Kumpiakaan ei nyt näkynyt.

Pellettiä ei ole pinnoitettu. Rakenne pysyi kasassa kuljetuksen ajan.

”Lastausvaiheessa se pölysi aika paljon. Koneen läpi se meni hyvin”, Friari toteaa.