Osuusmeijerin ryhmävakuutus irtisanottiin yllättäen – huoli salmonellavakuutuksista heräsi Keski-Pohjanmaalla
Salmonellavakuutusten hintojen nousu on noteerattu maitotiloilla. Riskiarviointi vei osuusmeijeriltä ryhmävakuutuksen ja tuottajat jäivät käytännössä tyhjän päälle.Tilaajalle
Maitotilojen salmonellavakuutuksista valtaosa on hoidettu meijereiden kautta ryhmävakuutuksina. Kuvituskuva. Kuva: Lari LievonenVakuutusyhtiö irtisanoi Keski-Pohjanmaalla toimivan Kaustisen osuusmeijerin salmonellaryhmävakuutuksen joulukuun alussa. Toimitusjohtaja Peter Prest pitää tilannetta erittäin huolestuttavana. Osuusmeijeriin kuuluu 38 tuottajaa, joilta toimitusjohtaja on saanut useita huolestuneita puheluita. Alueella salmonellatartuntojen riskitekijäksi arvioidaan turkistarhausta.
”Tuottajilla aika käy vähiin, kun vakuutus on hankittava tilakohtaisena vuoden alusta alkaen. Näytteiden toimittamisessa laboratorioihin on ollut kiire joulunpyhien vuoksi. Vain osa meijerin tuottajista on vakuutuksen saanut. Tämä tietenkin vaikeuttaa tilannetta”, Prest sanoo.
Vakuutus on tällä hetkellä tarjolla tilakohtaisena OP-Pohjolalla. Alueella toimivat Lähi-Tapiola Pohjoinen ja Pohjanmaa ovat myös myöntäneet vakuutuksia voimaan.
Prest on huolissaan myös tilojen rahoituksesta.
”Tilojen toimintakyky pitää säilyttää. Se on paha tilanne, jos rahoittajan lainaehdoissa on mainittu voimassa oleva salmonellavakuutus, mutta tila ei sitä saa. Entä miten käy tuottajan, jolla on maksumerkintä, tai tilalla on ollut salmonellatartunta vuoden sisällä, saavatko nämä tilat vakuutusta.”
Tuottajakentässä ja meijerialalla vallitsee Prestin mukaan yksimielisyys siitä, että valtion on otettava päävastuu salmonellan torjunnan kustannuksista, Ruotsin mallin mukaan. Se merkitsisi, että salmonellasaneerauksien kuluista valtio vastaisi 70 prosentista ja vakuutus 30 prosentista.
Prest muistuttaa, että salmonellan torjunta on valtion määräämä kansanterveydellinen toimenpide, jolla säästetään sairaanhoitokustannuksissa.
”Nyt tuottajat maksavat sen, että tämän taudin osalta hoitokustannuksia ei Suomessa ole. Yksi ongelma on se, että kukaan ei valvo sitä, millä hinnalla saneeraustoimenpiteitä tehdään.”
”Nyt tuottajat maksavat sen, että tämän taudin osalta hoitokustannuksia ei Suomessa ole.” Peter Prest
Pohjola Vakuutuksen maatila-asiakkaiden riskipäällikkö Kari Tourunen toteaa, että vakuutusriskin näkökulmasta alueellinen keskittyminen ja pieni toimija on aina riski.
”Suuri ja laajalle, esimerkiksi ympäri maan jakautuva ryhmä on vakuutusriskien laskennan näkökulmasta parempi kohde. Meillä salmonellan ryhmävakuutusten osalta ei kuitenkaan ole mitään laajempaa muutosta meneillään. Yksittäisiä irtisanomisia on”, Tourunen toteaa.
Huoleen siitä, saavatko kaikki tilat vakuutuksen, Tourunen toteaa, että vanhoille asiakkaille on räätälöity tilakohtaisia vakuutuksia.
”Tilalla aiemmin todettu salmonellatartunta ei suoraan ole este vakuutuksen myöntämiselle, jos tarkastuksessa ilmenee, että esimerkiksi jyrsijöiden ja lintujen karkotus on hoidettu asianmukaisesti. Jos asiakkaalla on maksuja avoimena, tilanne katsotaan eri tavalla.”
”Uusien asiakkaiden osalta tilanne on tietenkin erilainen”, hän jatkaa.
Tourunen korostaa bioturvallisuuden merkitystä koko ruokaketjussa.
”Erityisesti avointen eläintilojen haasteena on altistuminen ympäristön tartuntariskille. Jos lähistöllä on selkeä riskitekijä, kuten turkiseläintarha, tämä vaikuttaa riskiarviointiin.”
Tourunen myöntää, että salmonellavakuutuksen hinta ja omavastuuosuudet ovat nousseet.
”Salmonellavakuutus on kustannuksiltaan kuitenkin kohtuullinen siihen nähden, mitä maatilavakuutus kokonaisuutena maksaa. Nautatilan salmonellavakuutus on saman liikevaihdon sikatilan vakuutukseen verrattuna halvempi. Vakuutuksen ei pitäisi heilauttaa normaalissa tilanteessa olevan maatilan taloutta ”, hän sanoo.
Tourunen ei kommentoi yksittäistapausta, mutta sanoo Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla riskiarviointiin vaikuttaneen viime vuosien poikkeuksellisen suuret saneerauskustannukset.
”Vahinkohistorian perusteella joidenkin meijereiden ryhmävakuutuksen hintataso ei kata salmonellavahingoista aiheutuneita kustannuksia eikä mahdollisia tulevia vahinkoja. Emme kuitenkaan ole markkinajohtajan asemassa luopumassa salmonellaryhmävakuutuksista.”
”Jos lähistöllä on selkeä riskitekijä, kuten turkiseläintarha, tämä vaikuttaa riskiarviointiin.” Kari Tourunen
Meijereillä vakuutukset ovat olleet yleensä puhtaasti ryhmävakuutuksia, mainitsee toiminnanjohtaja Ina Toppari Eläinten terveys ETT ry:stä.
Nautatilojen salmonellasaneerauksen kustannukset ovat maltillisempia kuin sika- tai siipikarjalla, mutta hinta on maitotilojenkin kohdalla paristakymmenestä tuhannesta satoihin tuhansiin euroihin.
”Tänä vuonna tartuntoja on ollut nautatiloilla kohtuullisesti, kymmenisen, kun viime vuosina luku on ollut 15 ja 25 välillä”, Toppari kertoo.
Tilakoon kasvu lisää haasteita salmonellatorjunnassa.
”Esimerkiksi eläin- ja rehuliikenne lisääntyvät tilakoon kasvun myötä, mikä lisää riskiä. Tarkkana pitää olla. Tärkeintä on ennaltaehkäisy, kuten koko rehuketjun suojaaminen tartunnalta. ETT tekee oman osansa positiivilistan kautta. Eläinrehun kautta salmonella leviäisi kymmenille tai sadoille tiloille”, Toppari muistuttaa.
”Tuottajia ei voida jättää yksin vastuuseen salmonellan torjunnassa.” Marjukka Mattio.
Sikatilojen tapaan myös maitotilojen haasteena on se, että salmonellan ryhmävakuuttaminen ei toimi markkinaehtoisesti.
”Tilanne on tuottajille hankala. Salmonellavakuutuksen kilpailuttaminen ei ole aidosti mahdollista tilakohtaisen eikä ryhmävakuutuksen osalta”, sanoo MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio.
Sikojen salmonellariskien varalta perustettavaa rahastoa valmistellaan. Rahoituksen muodostusta pohtinut työryhmä julkaisi raporttinsa joulukuun alussa.
”Sikatilojen salmonellakorvausrahasto on pilottihanke, jonka mallia odotetaan myös maitotiloille. Tämä tulee kuitenkin viemään vuosia. Tällaisena tilanne ei ole kestävä”, korostaa Mattio.
Mattio peräänkuuluttaa koko ruokaketjun vastuuta. Suomen kansallisen salmonellavalvontaohjelman piiriin kuuluvat naudat, siat ja siipikarja sekä niistä saatava liha ja kananmunat.
”Tuottajia ei voida jättää yksin vastuuseen. Tiloilla tehdään arvokasta työtä salmonellan torjumisessa”, hän toteaa.
Myös Toppari penää keskustelua salmonellatorjunnan vastuusta.
”Vakuutus ei korvaa kaikkia kuluja. Se ei myöskään korvaa sitä henkistä kuormitusta ja työtunteja, mitä saneerauksesta tilalle seuraa.”
Juttu on osa Tilaajan toive -sarjaa, jossa MT käsittelee lukijoille merkityksellisiä aiheita.20.12.2024 klo 13.45 juttua on korjattu lisäämällä Lähi-Tapiola vakuutuksen tarjoajiin.- Osaston luetuimmat
