Suotuisa kesä ja kuiva korjuukausi eivät säästäneet viljaa homemyrkyiltä. Elintarvikerajan ylittäviä toksiiniarvoja on mitattu erityisesti Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa sekä Hämeessä, Vilja-alan yhteistyöryhmän (Vyr) turvallisuustyöryhmä kertoo.
Kaura on herkin hometoksiineille, mutta niitä esiintyy myös muilla viljoilla.
Homemyrkyt eivät näy päälle päin. Korkeita pitoisuuksia on löytynyt myös kauniin kullankeltaisista kauraeristä, jotka ovat peräisin hyväkuntoisista kasvustoista.
Vyr suosittelee aina sadon lajittelua. Pienissä, punahomeen surkastuttamissa jyvissä toksiinipitoisuudet ovat korkeimmat.
Kun omaa viljaa käytetään ruokinnassa, sen laatu on tärkeää selvittää. Erityisesti siat ja hevoset sekä yleisesti nuoret eläimet ovat herkkiä hometoksiineille. Naudoista lypsylehmät ovat lihanautoja herkempiä.
Homeongelman syy löytynee Vyrin mukaan edelliseltä kasvukaudelta tai kukinta-ajan säistä.
Viime syksyltä maahan jääneessä oljessa ja sängessä oli todennäköisesti erittäin paljon punahomeen jäämiä.
Punahome tartuttaa viljan kukinta-aikana, jos kosteutta on riittävästi. Heinäkuun satunnaiset sateet antoivat tartuntaan tarvittavan kosteuden. Lisäksi elokuun alun sadeviikko saattoi vahvistaa tartunnan etenemistä.
MTT on kehittänyt punahomeen ennustemallin, joka ottaa huomioon lämpötilan sekä suhteellisen kosteuden kukinta-aikana ja ennen sadonkorjuuta.
Malli ennusti syyskuun alussa, että kauralla oli DON-toksiiniriski Etelä-, Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Keski-Suomessa.
Viljelykierto ja kasvijätteen käsittely ovat oleellisia menetelmiä punahomeen ja toksiinien hallinnassa. Vilja viljan perään lohkolla, jossa kasvijätettä ei ole muokattu maahan, lisää riskiä.
Kukintavaihe on tartunnan kannalta tärkeä. Oikea-aikainen kukinta-ajan torjuntakäsittely voi vähentää punahometta ja DON-toksiinia 50–60 prosenttia.
SATU LEHTONEN
Tietoa punahomeista ja riskien
hallinnasta Vyrin sivuilla
osoitteessa www.vyr.fi