

Kuivikkeiden saatavuusongelmat ovat nostaneet yleisimpien kuivikkeiden hintaa. Yhtenä syynä hintojen nousuun on polttoturpeen tuotannon alasajon myötä merkittävästi vähentynyt kuiviketurpeen nosto. Kutterinpurun kysyntä on kasvanut, sillä se on mainio jae energian tuotannossa.
Konkreettista apua maidontuottajien kuivikeongelmaan tarjoaa Pohjois- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa meneillään oleva Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivikeratkaisut -hanke. Siinä tutkitaan turpeen ja kutterinpurun mahdollisia korvaajia navetoiden kuivikkeena. Hanke on varsin kattava, sillä hallinnoijana toimivan Savonia amk:n lisäksi hakkeessa on mukana muun muassa Luke, Kpedu, OAMK, Oulun yliopisto, Työterveyslaitos ja Työtehoseura.
Maailmalla yleiset hiekkaparret ovat osoittautuneet lehmien kannalta ihanteellisiksi. Hankkeessa on mukana parikymmentä pilottitilaa, joista viidellä on hiekkaparret. Viidellä on kuivikkeena turve ja kymmenellä lannan separoitu kuivajae.
Hankkeessa on havaittu, että paras tulos saavutetaan, kun jo rakennussuunnittelua tehtäessä ollaan tietoisia, mitä kuivikeratkaisu vaatii navetan rakenteilta ja koneilta.
Maidontuottaja Janne Koskimäki Evijärveltä kertoi kokemuksiaan hiekkaparsista huhtikuun 2025 webinaarissa. Hänen mukaansa hiekka kuluttaa raappojen ja muiden lantalaitteiden ohella myös robottia. Koskimäki arvioi, että yhtä robottia kohden kulutusosiin kuluu 1 000 - 2 000 euroa enemmän kuin muilla kuivikkeilla. Mutta lisääntyneet kustannukset tulevat moninkertaisesti takaisin eläinten hyvinvoinnin ja terveyden takia.
Koskimäen navetassa lehmät makaavat nykyisin enemmän, kuin turvekuiviketta käytettäessä. Isännän mukaan vanha sanonta ”maito tehdään maatessa” pitää erittäin hyvin paikkansa. Utareterveys on erinomainen, eikä hiertymiä ole ollenkaan.
Hiekkakuivitus on tavanomaista vaativampi, mutta palkitsevampi myös taloudellisessa mielessä.
Koskimäki lisää hiekkaa parsiin kerran viikossa sivupurkukauhalla varustetulla kuormaimella. Samaa kuormainta käytetään apevaunun täyttöön. Koskimäen mukaan hiekkakuivitus on tavanomaista vaativampi, mutta palkitsevampi myös taloudellisessa mielessä.
Koskimäen mielessä on käynyt kierrätyslaitteiston hankinta, jolla hiekka puhdistettaisiin uudelleen käytettäväksi. Tanskalaistutkimusten mukaan laitteisto on kannattava kuitenkin vasta yli 600 lehmän navetoissa. Siksipä Koskimäen ravinteikas kuivitushiekka käytetään maanparannusaineena.
Ravinteikas kuivitushiekka käytetään maanparannusaineena.
NHK-Keskuksen Mikael Petterssonin mukaan lannan ja hiekan keräily navetan lattialta voidaan raappojen asemasta hoitaa myös keräilijällä, joka imaisee lannan ja hiekan seoksen sisäänsä ja vie sen tyhjennyspaikalle. Tällä menetelmällä myös poikittaiskäytävät tulevat puhdistetuiksi ilman ihmisen apua.
Hiekan ohella separoidun lannan kuivajakeen käytöstä on saatu rohkaisevia tuloksia. Sopivaan kosteuteen separoituna kuivajae on varsin otollinen kuivike. Mutta varastoon sitä ei juuri pysty tekemään, sillä jae lähtee varsin herkästi kuumenemaan ja kompostoitumaan.
Lypsykarjojen vaihtoehtoiset kuivikeratkaisut -hanke on löytänyt useita käytännön ratkaisuja karjatilojen kuivikeongelmiin. Hanke päättyy ensi vuoden helmikuussa.
Maarit Kärki Kpedusta lupaa, että Ollikkala Messujen Tulevaisuus-teltassa (osasto 184) on mukavasti tietoa eri kuivitusvaihtoehtojen käyttökelpoisuudesta ja alustavia tuloksia pilottitiloilta. Luonnollisesti teltassa on tietoa lukuisista muistakin hankkeista, joilla maatalousyrittäjien arkiseen aherrukseen pyritään löytämään helpottavia ratkaisuja.
Kannuksen maaseutuoppilaitoksen alueella 22.–23.8. järjestettävillä messuilla esitellään monipuolisesti maaseudun tulevaisuutta aina maataloudesta metsiin.