Ohisalo on valmis joustamaan: ”Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta hyvin tuottavat turvepellot kannattaa pitää käytössä” – ilmastotoimilla voi myös kehittää maataloutta

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo (vihr.) uskoo, että maatalouden edellytyksien parantaminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen kulkevat käsi kädessä. Hänen mielestään avainasemassa ovat hiiliviljelyn lisääminen ja fossiilisista polttoaineista ja lannoitteista luopuminen.

Vihreille on tärkeää vähentää päästöjä, mutta yksittäisiin keinoihin ei tarvitse lukittautua. Esimerkiksi turvepeltojen kohdalla Ohisalo on valmis joustamaan.

”Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta hyvin tuottavat turvepellot kannattaa pitää käytössä. Jos pelto ei ole käytössä tai se tuottaa heikosti, silloin voitaisiin mielestäni harkita ennallistamista.”

Ohisalo ei myöskään tyrmää eläinperäisen tuotannon jatkumista. Hänen mielestään eläintuotannossa olennaisinta on, miten tuotetaan. Siksi ilmastonmuutosta hillitsevä ja luonnon monimuotoisuutta edistävä toiminta on tärkeää jokaisella tilalla.

Mallia hiiliviljelyn aloittamiseen voi ottaa esimerkiksi Joutsenossa sijaitsevalta Tyynelän tilalta.

Tyynelän tilan peltolohkoilla kierrossa ovat nurmi, rypsi, herne ja erilaiset viljat. Peltojen yllä liitelevät petolinnut kertovat, että ravintoverkko on runsas jo maan alta lähtien. Kuva: Jani Kautto

Tyynelän tilan isäntä Juuso Joona harjoittaa uudistavaa viljelyä. Tilan pelloilla viljan ja öljykasvien alla kasvaa nurmea tai monilajinen aluskasvusto. Se sitoo hiiltä ja typpeä, houkuttelee pölyttäjiä ja lisää luonnon monimuotoisuutta sekä parantaa maaperän laatua.

Uudistava viljely voi parantaa pelloilta saatavaa satoa. Siinä on myös vähemmän ongelmia äärisäiden kanssa. Joona myöntää, että pelloilla kaivattaisiin silti vettä.

Hiiliviljelyn osuuden kasvattaminen vaatii kuitenkin aikaa. Ohisalon mukaan päättäjien tulee jatkuvasti arvioida, onko maatalouden tukipolitiikka onnistunut. Hän ja Joona epäilevät, että niin ei ehkä ole käynyt.

”Viljelijät tarvitsevat kannustimia. Muuten ei tule muutosta”, Joona sanoo.

Hän on valmis toimimaan esimerkkinä muille viljelijöille. ”Haluan näyttää, että viljelyssä saa epäonnistua ja siitä voi oppia.”

Hyväksi havaitut keinot jäävät käyttöön, mutta 120 hehtaarin tilalla riittää mahdollisuuksia uusiinkin kokeiluihin.

Esimerkiksi viime talveksi Joona kokeili jatkuvan kasvipeitteen säilyttämistä pellolla. Hän kylvi aiemmin hernettä kasvaneelle pellolle ruista vähillä panoksilla. Keväällä vilja näytti niin hyvältä, että kolmannes kasvustosta sai jäädä paikoilleen.

Pitkäksi kasvava Sangaste-lajike voi Joonan mittausten mukaan sitoa hyvänä vuonna viisi tonnia hiiltä hehtaarilla pelkästään maanpäällisiin kasvintähteisiin. Siitä noin tonni sitoutuu maahan pitkäaikaisesti, mikä vastaa noin neljää tonnia hiilidioksidia. Vuonna 2019 keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki oli 10,3 tonnia.

Maria Ohisalon mielestä ilmastonmuutoksen hillintä ja ruuantuotanto kulkevat käsi kädessä. Ilmastolle ystävälliset hiiliviljelyn menetelmät voivat myös parantaa satoa. Kuva: Jani Kautto

Keväällä viljelijöille suunnatusta 300 miljoonan euron tukipaketista tulee lokakuussa hakuun ravinteiden kierrätystä ja turvallisten lannoitteiden valmistamista varten varatut 45 miljoonaa euroa, Ohisalo kertoo.

20 miljoonaa euroa suunnataan tutkimukseen ja 25 miljoonaa euroa tilainvestointien tukemiseen.

Investointitukien painopiste on ravinteiden kierron parantamisessa. Esimerkiksi Ohisalo nostaa Tyynelän tilan lietevaraston.

Tila hyödyntää lannoituksessa lähialueiden biojätteestä mädättämällä syntynyttä lietettä. Tavallisesti on tapana lannoittaa ennen kylvöä, mutta tilalla liete levitetään sijoittamalla vasta oraille. Silloin päästöt ja hajut ovat vähäisiä ja hyötysuhde korkea.

Lannoitteen saannin kanssa ei ole ollut hankaluuksia. Kaikilla tiloilla tilanne ei ole yhtä hyvä.

Ohisalo tietää, että tuotantopanosten hintojen nousu saa jo valmiiksi tiukilla olevat viljelijät vielä kovempaan ahdinkoon. Kevään tukipaketin on tarkoitus sekä auttaa vaikeimmassa asemassa olevia viljelijöitä että edistää tulevaisuuden investointeja.

Kaiken kaikkiaan ruokaketjun eri vaiheiden esiin tuomisessa on Ohisalon mielestä vielä paljon töitä.

”Nykyään moni ei tiedä, mistä ruoka tulee, sitä ei osata arvostaa.”

Tyynelän tilalla lannoitetaan mädätetystä biojätteestä syntyneellä lietteellä. Tila levittää lietteen maahan tehtyihin viiltoihin sijoittamalla, jolloin päästöt ja hajut jäävät vähäisiksi. Kuva: Jani Kautto

Lue lisää:

Ohisalo: Suomi ei joudu tekemään yksin töitä ilmastonmuutoksen hillinnässä – EU:n ympäristöneuvosto saavutti yleisnäkemyksen ilmastopaketista

EU:n ennallistamislainsäädäntö käymässä turvepeltojen kimppuun – ”Komissio ei ilmeisesti ole huomannut, että Eurooppa on ajautumassa nopeasti ruoka- ja energiakriisiin”

Edit. Jutun otsikkoon ja Ohisalon sitaattiin ”Omavaraisuuden ja huoltovarmuuden kannalta turvepellot kannattaa pitää käytössä” on lisätty 8.7.22 klo 8.36 ”hyvin tuottavat”.