Vaikka rehumaissin siirtyminen yhä pohjoisemmaksi on ”ilmiömäistä”, rehumaissin viljely on riskialtista suurten satovaihteluiden vuoksi, sanoo Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen (MTT) professori Perttu Virkajärvi.
Maissi tuottaa usein nurmea runsaamman sadon, mutta nurmi tuottaa varmasti joka vuosi. Sen vuoksi Virkajärvi ei pidä laajamittaista maissin viljelyä maitotilan kannalta järkevänä – ainakaan Pohjois-Savossa.
MTT:n tutkimusasemalla Maaningalla on tutkittu rehumaissin viljelyä ja sen käyttöä ruokinnassa vuodesta 2004.
Parina viime vuonna satoa on saatu runsaasti, mutta joka kolmas vuosi on ollut kato. Tutkijoiden kokemusten perusteella näyttäisi siltä, että kato koittaa, jos lämpösumma jää alle 1 000 asteen.
Virkajärvi ei halua sanoa pohjoisrajaa maissin viljelylle. Ruukissa Pohjois-Pohjanmaalla päivän pituus vaikuttaa siten, että tähkiä muodostuu vähemmän kuin etelämmässä. Kasvupaikalla on suuri merkitys; maissi vaatii hyvärakenteisen maan.
Rehumaissi vaikuttaa hieman maidon koostumukseen, mutta ei merkittävästi.
HENRIK SCHÄFER