Vanheneminen pelottaa – ”Hoidetaanko meitä ihmisiäkin vielä kuin kaltoin kohdeltua karjalaumaa”

Sote-uudistuksen myötä perusturva horjuu pahemman kerran ja ihmiset erotetaan jopa läheisistään.

Jo alkuvaiheessa on syytä painottaa, että tämä ei ole poliittinen kannanotto. En ole myöskään alan asiantuntija, joten ajatukseni pohjautuvat vain omiin sekä kentältä tulleisiin näkemyksiin.

Yksinkertaisesti ilmaistuna voidaan sanoa, että sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on mennyt pahemman kerran pieleen.

Hyvinvointialueet ovat kriisissä, rahat loppu ja palveluita ollaan keskittämässä suuriin yksikköihin. Entiset, hyvin toimineet keskussairaalat ja pienissä kunnissa tarpeellisiksi osoittautuneet terveysasemat muuttuvat vain läpikulkupaikoksi.

Samalla hoitoa tarvitsevat ihmiset ovat muuttuneet rahtitavaraksi. Jos palvelua ei löydy kotikunnan yksiköstä, kelataksit nappaavat kyytiinsä ja kiikuttavat pitkin poikin Suomea. Ei ole halpaa lystiä tämäkään.

Tiedän tapauksen, jossa vakavasti sairas emäntäihminen pääsi hoitoon satojen kilometrin päähän naapurimaakuntaan ja vastaavasti samasta suunnasta tuotiin asiakas emännän kotipitäjään.

Paperilla sote-uudistus voi näyttää kovinkin mallikkaalle, mutta käytännössä se ei tuota muuta kuin pahaa mieltä.

Uudistuksen suurimpia kärsijöitä ovat jo ennestään heikoimmassa asemassa olevat ihmiset.

Edistykselliseksi mainostettu uudistus on erinomainen esimerkki sekavasta hallintohimmelistä, josta on muodostumassa vuosituhannen puhallus.

Kun ympärille on kasattu suuripalkkaisten pomojen verkosto, on täysin selvää, ettei raha riitä enää kentälle.

Näin keski-iän paremmalle puolelle pyyhältäneenä toimittajana olen alkanut pelkäämään.

Kun valtaa pitävät eivät hallitse arkijärjen käyttöä, varsinkin ikääntyvien ihmisten perusturva on suuressa vaarassa.

Omaishoitajana voin pitää huolta omista vanhemmistani, mutta entä siinä vaiheessa kun tulen itse vanhaksi ja sairaaksi? Tästä syystä pelkokerroin on todella korkealla.

Nykyinen malli ei takaa sitä, että hoito ja huolenpito ovat sidottuja maalaisjärjellä varustettuun inhimillisyyteen.

Kun taustalla on soten kaltainen sotku ja vallan huipulla ahneutta, herää kysymys, hoidetaanko meitä ihmisiäkin vielä kuin kaltoin kohdeltua karjalaumaa.

Anne Anttila

Kirjoittaja on maatalon tyttö ja media-alan moniottelija