Kaamosmasennus vaivaa naisia, tarkkaa syytä ei tiedetä

Kaamosmasennusta havaitaan noin seitsemällä prosentilla suomalaisia.

Jotkut ovat kuitenkin arvioineet tuon luvun liian suureksi. Esimerkiksi islantilaisilla ja saamelaisilla on kaamosmasennusta vähemmän. Tämän ajatellaan johtuvan perimästä, huomauttaa psykiatri Ilpo Paavolainen Diacorista.

70—80 prosenttia siitä kärsivistä on naisia. Siihen liittyvät myös painonhallintavaikeudet ja syömishäiriöt ja se alkaa nuorilla aikuisilla. Valonpuutteen aiheuttamaa masennus voi ilmetä myös ahdistuksena, sosiaalisina pelkoina ja jopa paniikkihäiriöinä.

Paavolainen sanoo, että suurin osa ihmisistä kokee erilaisia, vuodenaikoihin liittyviä mielialan ja käyttäytymisen muutoksia. Ne eivät kuitenkaan haittaa normaalia elämää ja toimintakykyä.

Kaamosmasennuksen aiheuttajaa ei tiedetä varmasti, vaikka asiaa on tutkittu paljon.

Serotoniinipitoisuus laskee tutkimusten mukaan elimistössä talvella. Yleisin selitys on, että serotoniini ja aivojen käpyrauhasesta yöllä erittyvä melatoniini vaikuttaisivat yhdessä kaamosmasennuksen ja sen lievemmän muodon kaamosväsymyksen tai -rasituksen, syntyyn.

Kaamosväsymyksestä arviodaan kärsivän 10—30 prosenttia suomalaisista.

Molemmat alkavat valon vähetessä syys—marraskuun aikana. Oireet paranevat valon lisääntyessä keväällä.

Tehokkaimmaksi hoidoksi on osoittaunut kirkasvalohoito. Lisäksi säännöllinen liikunta varsinkin ulkoilmassa helpottaa oireita.

Vaikeissa tilanteissa lääkäri voi määrätä avuksi lääkehoitoa ja psykoterapiaa tai ryhmässä tapahtuvaa lyhytterapiaa.

Lisää tietoa masennuksesta Suomen mielenterveysseuran sivulla