Reiät härkäpavun siemenissä kielivät vahingollisesta tulokkaasta – satunnainen harhailija asettumassa pysyvästi Suomen pelloille

Linkki Luken kyselyyn härkäpapupiilokashavainnoista. 

Härkäpavun siemeniä vioittavaa härkäpapupiilokasta on löydetty runsaasti Paimiosta Varsinais-Suomesta. Laji on todennäköisesti tullut Suomeen kylvösiemenen mukana, kertoo erikoistutkija Erja Huusela Luonnonvarakeskus Lukesta.

Pahimmat vauriot tekevät siementen sisällä elävät härkäpapupiilokkaan toukat. Niiden aiheuttaman vioitukset huonontavat sekä sadon määrää että laatua. Lisäksi toukkien tihutöiden seurauksena siementen itäminen huononee ja kasvitautiriski kasvaa.

Aikuinen härkäpapupiilokas käyttää ravintonaan härkäpavun siitepölyä ja mettä, joskus myös lehtiä ja terälehtiä

Lajin pääasiallinen ravintokasvi on härkäpapu, mutta sitä esiintyy myös muilla palkokasveilla.

Täysi yllätys piilokkaan löytyminen ei ole. "Härkäpavun viljelyn yleistymisen myötä tuholaisen saapuminen on ollut odotettavissa. Kesän poikkeuksellisen kuiva ja lämmin sää on edesauttanut lajin kehitystä."

Kuoriaista on havaittu Suomessa aiemminkin mutta vain satunnaisena harhailijana, Huusela kertoo. Ruotsissa härkäpapupiilokasta on ollut vuodesta 2008.

Härkäpapupiilokkaan tekemät vioitukset erottaa paljain silmin.

Siemenissä on yleensä kaksi erikokoista pyöreää reikää. Pienemmästä juuri kuoriutunut toukka on mennyt sisään ja suuremmasta aikuinen kuoriainen on ryöminyt ulos. "Siementen joukossa voi näkyä pieniä kuoriaisia, jotka häirittäessä vetäytyvät kippuralle."

Toukat ovat siementen sisällä suojassa torjuntaruikutuksilta. Mahdollinen kemiallinen torjunta pitäisi kohdistaa muniviin aikuisiin, mikä on pitkään kukkivassa kasvustossa hankalaa, Huusela toteaa. "Käytännössä kemiallisen torjunnan teho on jäänyt usein heikoksi."

Kestävien torjuntamenetelmien tarve ei Huuselan mukaan koske vain Suomea vaan koko Eurooppaa.

Härkäpapupiilokkaalla on yksi sukupolvi vuodessa.

Laji talvehtii pääosin aikuisena, mutta myös siemenen sisällä toukkana. Aikuiset siirtyvät talvehtimispaikoista kasvustoihin lämpötilan noustessa yli 15:den asteen.

”Naaras muniin palkoihin, muninta vaatii lämpimät ja sateettomat olosuhteet. Optimilämpötila on noin 20–25 astetta. Alle 15 asteessa ja sateessa aktiivisuus vähenee. Myös munat ovat herkkiä sateelle ja alhaisille lämpötiloille."

Luonnonvarakeskus on kiinnostunut mahdollisista härkäpapupiilokashavainnoista. Kyselyyn pääsee näyttämällä oheista QR-koodia puhelimen kameralle.

Lue myös:

"En ole 20 vuoden aikana nähnyt näin huonoa satoa" – härkäpapusato jäi viidesosaan tavanomaisesta

• Härkäpapupiilokas (Bruchus rufimanus) on lehtikuoriaisiin (Chrysomelidae) kuuluva ruskeanmusta, harmaalaikullinen, pieni (4–5 mm) kovakuoriainen.
• Etujalat ja tuntosarvien 4 tyvijaoketta ovat yleensä kellertävänpunaisia.
• Härkäpavun siementen sisällä elävät toukat ovat vaaleita, ruskepäisiä ja jalattomia.
• Lajin pääasiallinen ravintokasvi on härkäpapu, mutta sitä esiintyy myös muilla palkokasveilla.