Tilakoko näkyy tuoreen kyselyn mukaan selvästi maidontuottajien stressin määrässä.
Alle 20 lehmän tiloilla tuottajat kertoivat kokevansa vähän tai jonkin verran stressiä. ”Paljon” tai ”erittäin paljon” -vastauksia ei näiltä tiloilta tullut yhtään.
Yli 86 lehmän tiloilta taas ei tullut stressin määrää koskevaan kysymykseen yhtään ”vähän”-vastauksia. Näillä tiloilla kaikki olivat vähintään jonkin verran stressaantuneita, useimmat paljon.
Sonja Ranta-Pitkänen esitteli maitotilojen hyvinvointikyselyn tuloksia Hyvinvointia maatilalla -seminaarissa Kalajoella keskiviikkona.
Kysely tehtiin Farmi2020-hankkeen toimeksiannosta, ja sen toteuttivat Savonia-ammattikorkeakoulun agrologiopiskelijat Sonja Ranta-Pitkänen ja Laura Manninen. Työ oli osa opintoihin liittyvää tutkimuskurssia.
Keskipohjalaisille maitotiloille suunnattuun kyselyyn vastasi maaliskuussa 65 maidontuottajaa. Nuorin oli 22-vuotias ja vanhin 63. Naisia vastaajista oli 57 ja miehiä 43 prosenttia.
Pienimmällä tilalla oli 14 lehmää, suurimmalla 240.
Maidontuottajien henkistä hyvinvointia syö moni asia: stressi, kiire ja väsymys, työn sitovuus ja lomittajan puute, heikko talous ja pelko tulevaisuuden taloustilanteesta sekä ongelmat navetassa tai ihmissuhteissa.
Myös maatalouspolitiikka ja lisääntynyt paperityön määrä rasittavat monia.
Kaikista vastaajista lähes 16 prosenttia kertoi tuntevansa erittäin paljon stressiä.
Navettatyyppi vaikutti tuottajien stressaantumiseen. Parsinavetassa työskentelevillä oli stressiä enemmän kuin pihatossa työtään tekevillä.
Lypsyrobotti näyttäisi lisäävän stressiä. Tutkimuksessa ei kuitenkaan otettu huomioon sitä, miten kauan robotti oli tilalla ollut, Ranta-Pitkänen huomauttaa. Tieto saattaisi vaikuttaa tuloksiin.
Kun navetassa ei ollut lainkaan automatisointia, stressin määrä pysyi kurissa.
Tiloilla, joilla on erittäin paljon automatisointia, stressivastaukset jakautuivat melko tasaisesti kaikkiin luokkiin välillä vähän–erittäin paljon.
Ranta-Pitkänen arvioi, että stressin aiheet liittyvät koneiden toimivuuteen, käyttäjäosaamiseen ja huollon toteutumiseen. Tutkittua tietoa tästä ei kuitenkaan ole.
Vastaajilta kysyttiin myös oman ajan määrää ja lomailutottumuksia.
Joka kolmas vastaaja totesi, että omaa aikaa on vähän eli he valitsivat ”heikko”-vaihtoehdon.
Vaihtoehdot hyvä ja melko hyvä keräsivät kumpikin neljänneksen vastauksista.
9 prosenttia vastaajista kertoi, ettei lomaile säännöllisesti. ”Jonkin verran säännöllisesti” kertoi lomailevansa kaksi kolmasosaa ja paljon joka viides.
Vasta, kun lomailu oli erittäin säännöllistä, stressiä koettiin selkeästi vähemmän.
Hyvinvointia maatilalla -seminaarin järjestivät 3M- ja Farmi2020-hankkeet.
SATU LEHTONEN