"Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja"

Toimittaja ja tietokirjailija Helena Petäistö ruotii kolumnissaan koronan jälkeistä elvytystä EU:ssa. Hänen mielestään Suomi saa kiittää rauhallisesta koronatilanteestaan harvaa asutustaan ja syrjäistä sijaintiaan meren takana vailla kansainvälisen liikenteen suuria solmukohtia.

"Massaturismin maiden, Italian, Espanjan ja Ranskan tilanne oli toinen. Mutta talouselämän osalta olemme kaikki samassa veneessä, ja siksi kaikki saavat koronapaketista osuutensa, myös Ranska ja Suomi."

"Siinä, missä pandemiasta pahimmin kärsineet Italia ja Espanja saavat 170 ja 140 miljardia euroa, saa Ranska 39, Saksa 30 ja Suomi 3,2 miljardia euroa. Suomen saama osuus asukasta kohti on siis suurin piirtein sama kuin sitä yli kymmenen kertaa suuremman Ranskan", Petäistö laskee.

Ranska on aina ollut EU:n budjetin suuria nettomaksajia, Petäistö kuvailee.

"Presidentti Emmanuel Macron ei siis lyönyt nyrkkiä pöytään Brysselin yössä päästäkseen eroon nettomaksajan roolista, vaan EU:n solidaarisuuden nimissä, jota hän on tarmokkaasti ajanut alusta alkaen presidentiksi noustuaan."

"Mutta se ei taas tarkoita lepsun taloudenhoidon sallimista, vaan rahaliiton yhteisvastuusta puhuessaan Macron vaatii yhtä sääntömääräistä EU:ta kuin Suomikin."'

Macron on uudistanut Ranskan taloutta rankalla kädellä ja saanut kalliiksi käyneistä protesteista huolimatta työttömyyden laskuun ja investoinnit nousuun, Petäistö kirjoittaa.

Maa pysyy EU:n nettomaksajana elvytyspaketista huolimattakin. Ja maatalouden EU-tuille Ranskan kannoilla on selvä merkitys.

"Kannattaa aina muistaa, että suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja", Petäistö painottaa.

Lue koko kolumni: Pitääkö Macronin Ranskaa tukea?