Kasvisten syöjän lautanen jää vajaaksi ilman pölyttäjiä

Mehiläislajien on arvioitu pölyttävän 75–85 prosenttia maailman kasvilajeista. Suomessa pölytyksen arvo on 60 miljoonaa euroa vuodessa, jopa 11,5-kertainen vuotuiseen hunajasatoon verrattuna

"Kasvissyönti on yhä suositumpaa ja kasvisproteiinit trendikkäitä, mikä lisää kotimaisen pölytyksen tarvetta", sanoo tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain liitosta.

Onnistunut mehiläispölytys kasvattaa monien peltokasvien kuten rypsin, kuminan ja härkäpavun satoja.

Erityisesti mehiläisten ansiosta rypsi tuottaa enemmän ja laadukkaampia siemeniä, kukinta-aika lyhenee ja kasvusto tuleentuu aikaisemmin.

Kumina hyötyy hyönteisistä rypsin tapaan. Suomelle tämä on erittäin tärkeää, koska olemme maailman johtavia kuminan viejiä.

Härkäpavussa runsas hyönteispölytys edesauttoi, että palot sijoittuvat paremmin ja ne tuleentuivat tasaisemmin.

Vaikka härkäpapu on osittain itsepölytteinen, hyönteisten tekemä työ parantaa siementen määrää ja laatua.

Pölyttäjien palveluksia tarvitaan entistä enemmän myös siksi, että luomuala kasvaa.

Luomuviljelyssä hyönteispölytteinen apila on erittäin tärkeä kasvi.

Ensi kesänä tutkitaan onnistuneen pölytyksen vaikutuksia tattariin, Lehtonen kertoo.

Peltokasvien lisäksi esimerkiksi mansikka, vadelma, pensasmustikka ja omena sekä metsämustikka ja puolukka tarvitsevat pölyttäjiä onnistuneen sadon takuumiehiksi.

Lue myös

Mehiläispölytys kasvattaa komean vadelmasadon