Antibioottivero tuontilihalle ei onnistu, mutta viennissä Suomen maltillinen lääkkeiden käyttö on iso valtti

Kuva: Jukka Pasonen

Helsingin Sanomien kolumnisti Riku Rantala kiitteli lauantaina Suomen hillittyä antibioottien käyttöä ja nosti esiin monen muun maan löyhäkätisen lääkityksen.

Hän on huolissaan paitsi ihmisistä, myös kotieläintuotannosta. "Kaikille antibioottilihoille hirveä haittavero ja niiden myyjille häpeätarra otsaan", Rantala toivoi.

"Kaunis ajatus, ja MTK:lle se sopisi hyvin, mutta tällä hetkellä mahdoton toteuttaa", sanoo MTK:n asiantuntijaeläinlääkäri Leena Suojala.

Suomi on kiistatta omassa eliittiluokassaan, kun puhutaan antibiooteista maataloudessa.

EU-maista vain Ruotsissa käytetään hiukan meitä vähemmän antibiootteja tuotantoeläimille. Esimerkiksi Italiassa käyttö on Suomeen nähden 14-kertainen, Espanjassa 12-kertainen.

Italian ja Espanjan pahan koronatilanteen on esitetty liittyvän osittain tähän. Norjalainen kirjailija ja toimittaja Erik Martiniussen arvioi, että koronan villiintymisen osasyynä voi näissä maissa olla viruksen ja antibiooteille vastustuskykyisten bakteerien yhteisvaikutus.

Se, että Suomessa käytetään antibiootteja eläimille vähän, ei kuitenkaan kelpaa perusteeksi rajoittaa EU-lihan maahan tuloa.

"Emme pysty kieltämään tuontia muusta EU:sta tai lätkäisemään tuontilihalle haittaveroja, sillä EU perustuu vapaaseen kauppaan", Suojala toteaa.

Niin kauan kuin EU-maat toimivat EU:n yhteisten periaatteiden mukaan, liha kulkee vapaasti rajojen yli. Valvonnan pitäisi varmistaa, ettei antibioottijäämiä ole.

Viennissä Suomen hyvä tilanne sen sijaan on valtti. Isojen lihatalojen Kiinan-vienti saatiin auki vasta, kun kiinalaiset olivat tutkineet Suomen tuotantoketjun vaiheet todella tarkkaan.

Atria kertoi hiljattain uusimmasta vientisopimuksestaan. Japanilainen, 300 myyntipisteen perheravintolaketju Bikkuri Donkey käyttää jatkossa atrialaista antibioottivapaata sianlihaa hampurilaispihveissään.

Antibioottivapaa sianliha on erikoistuote – näitä eläimiä ei missään kasvun vaiheessa lääkitä antibiooteilla.

Valtaosa suomalaisista lihasioista saa antibioottia, jos niiden terveys sitä vaatii ja eläinlääkäri niin määrää. "Käyttö on niin vähäistä ja hallittua, että suomalainen 'normaalituotantokin' on ehdoton myyntivaltti", Suojala toteaa.

Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi suomalaiset, lihaksi kasvatettavat broilerit eivät ole saaneet antibiootteja vuoden 2009 jälkeen – ei siis yhtään yli kymmeneen vuoteen.

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudessa Farm to fork -strategiassa antibioottien käyttö on nostettu vahvasti esille.

Siinä vaaditaan esimerkiksi, että vuoteen 2023 mennessä jokainen EU-maa pystyy kertomaan tarkkaan, miten paljon antibiootteja millekin eläinryhmälle annetaan. Tällä hetkellä näin tarkkaa vertailukelpoista tietoa ei ole.

Suomelle antibioottien käytön tarkentaminen ja kattavampi seuranta sopii. "Mehän ollaan näissä asioissa ihan EU:n priimus", Suojala toteaa tyytyväisenä.

Lue lisää:

Jaana Husu-Kallio: Koronaan suhtaudutaan vakavasti – yhtä tärkeä "hiljainen tsunami" eli antibioottiresistenssi jää varjoon

Toimittajan kommentti: Harva suomalainen tietää, millaisessa antibioottionnelassa elämme