Suomessa toimii 39 luonnonvara-alan oppilaitosta, joilla on opetustila. Näitä tiloja sijaitsee jokaisessa Suomen maakunnassa.
Oppilaitoksilla on käytössään yhteensä noin 3 100 hehtaaria peltoa ja 8 500 hehtaaria metsää. Tilojen eläinkanta koostuu yhteensä noin 1 400 naudasta ja 540 hevosesta.
Opetusmaatila on oppimisympäristö, jossa maatalousalan opiskelijat kehittävät taitojaan käytännön työssä opettajan ohjauksessa.
Näillä maatiloilla opiskelijat tekevät suurimman osan tilan töistä – jopa vuoden jokaisena päivänä.
”Opiskelijoiden lomat on rytmitetty siten, että yksi ryhmä lomailee, kun toinen ryhmä on töissä, oli sitten juhannus, joulu tai muu normaali lomapäivä”, kertoo Seppälän opetustilan karjamestari Arto Mäkeläinen.
Seppälän opetustilaa pyörittävät pääasiassa opiskelijat. Tilalla on myös karjanhoitajia ja maaseutuyrittäjiä, jotka muun muassa hoitavat kesäisin hevosia.
Töiden jakaminen tilalla määräytyy pitkälti sen mukaan, mitä opiskelijat ovat valinneet opiskella. Kainuun ammattiopiston maatalousalan perustutkinnossa opiskelija voi suuntautua maaseutuyrittäjyyteen tai eläintenhoitoon. Opinnot kestävät kolme vuotta.
”Maaseutuyrittäjäksi opiskelevien pakollisissa opinnoissa painopiste on peltoviljelyssä ja maatalouskoneiden käytössä, kun taas eläintenhoitajiksi suuntautuvilla opinnot painottuvat eläinten hoitoon”, kertoo Kainuun ammattiopiston opettaja Jussi Pulkkinen.
Opintojen edetessä myös valinnaiset tutkinnon osat vaikuttavat siihen, millaisiin työtehtäviin opiskelija suuntautuu.
”Ensimmäisen vuosikurssin maaseutuyrittäjäopiskelijat ovat pääsääntöisesti ensimmäisen kesän täällä Seppälän opetustilalla. Seuraavina vuosina olisi tarkoitus, että he menisivät johonkin yritykseen.”
Eläintenhoitajaopiskelijat ovat usein jo ensimmäisenä kesänä työssä yrityksissä, sillä heitä on Mäkeläisen mukaan enemmän kuin maaseutuyrittäjäopiskelijoita. Kaikki eivät yksinkertaisesti mahtuisi työskentelemään opetustilalla.
Opetustilalla toiminta suunnitellaan oppimisen ehdoilla. Tekemistä ei kiirehditä, vaan varmistetaan, että opiskelijat pääsevät itse osallistumaan ja kartuttamaan kokemustaan.
Työpäivä alkaa kello 8 ja päättyy kello 16, mutta sesonkiaikoina, kuten kylvöissä tai rehunteossa, päivää voidaan pidentää porrastamalla opiskelijaryhmiä. Näin koneet saadaan pidettyä liikkeessä pidempään.
Toimintaa ei voida pyörittää, kuten tavallisessa maatilayrityksessä, vaan oppiminen ja reunaehdot ohjaavat aikatauluja.
Seppälän opetustilan päätarkoitus on harjoitella maatalousalan perusteita. Työssäoppimisjaksoilla eri yrityksissä syvennetään osaamista alasta.
Opiskelijoita kannustetaan lähtemään mahdollisimman moneen eri yritykseen, kertovat Pulkkinen ja Mäkeläinen.
”Ei ole yhtä tapaa. Sama asia voidaan tehdä eri tavoin ja eri välineillä”, toteaa Pulkkinen.
”Yrityksessä oppiminen on tärkeää, sillä se kehittää ammattitaitoa. Samassa paikassa tekeminen vaikuttaa kielteisesti ammattitaidon kehittämiseen”, Mäkeläinen jatkaa.
Ensimmäisen vuoden maatalousalan perustutkinto-opiskelijat Luukas Puumala, Veikko Huotari ja Kusti Hannonen ovat viettäneet tämän kesän Seppälän opetustilalla töissä.
”Suomen tärkein ammatti.”
Kaikki kolme opiskelijaa korostavat opetustilan merkitystä oppimisessa ja tulevaisuuden rakentamisessa. He näkevät sen paikkana, jossa opitaan tekemisen kautta aidossa ympäristössä, jolla on suora yhteys työelämään.
”Kyllähän se on tarkoitus olisi päästä jonnekin töihin – näihin konehommiin”, kertoo Puumala.
Opetustilan merkitys nousee vahvasti esiin maatalousalanopiskelijoiden puheissa. Samalla käy ilmi jotain vielä suurempaa: koko alan perustavanlaatuinen tärkeys.
”Suomen tärkein ammatti”, toteaa Huotari.
Vaikka tulevaisuuden suunnitelmat eivät ole vielä kiveen hakatut, Hannonen kertoo näkevänsä itsensä pyörittämässä omaa maatilaa.
Käytännön työtehtävät ovat opiskelijoille mieluisia. Heinänkorjuu ja eritoten paalaus on noussut yhteiseksi suosikiksi.
Ensimmäinen säilörehusato tehtiin kokonaisuudessaan samalla ryhmällä, ja niin tehdään myös kuivaheinän korjuu. Elokuussa alkaa ansaittu loma.
