• Suomalainen maatila muuttuu rajusti: Vuonna 2035 jäljellä enää 25 000 tilaa, keskikoko 90 hehtaaria

    Maatalous keskittyy yhä harvemmille ja suuremmille tiloille vuoteen 2035 mennessä. Samalla erikoiskasvit ja osakeyhtiömuotoinen toiminta kasvattavat suosiotaan.
    Tilaajalle
    Maatilojen lukumäärän alenema jatkuu viime vuosien trendin mukaan.
    Maatilojen lukumäärän alenema jatkuu viime vuosien trendin mukaan. Kuva: Niko Moisas
    Maatalous|Maatalousyrittäjät
    17.7.202604:00
    Piia Lehojärvi

    Vuonna 2035 Suomessa arvioidaan olevan noin 25 000 maatilaa. Tilamäärän pudotus on noin 36 prosenttia. Asia selviää Kantar Agrin Maatilojen kehitysnäkymät 2026–2035 -kyselytutkimuksesta.

    Maatilojen lukumäärän alenema jatkuu melko lailla viime vuosien trendin mukaan.

    Tänä vuonna tiloja on noin 38 700, vuoteen 2029 ennuste on 33 800 ja vuoteen 2032 noin 27 300.

    Keskipeltoala nousee samalla nykyisestä 58 hehtaarista noin 90 hehtaariin vuoteen 2035 mennessä.

    Vuonna 2035 yli 200 hehtaarin tiloja arvioidaan olevan noin 2 000 ja niillä on 27 prosenttia peltoalasta. Nykyisin puolet pellosta on yli 100 hehtaarin tiloilla, viidennes yli 200 hehtaarin tiloilla.

    Viljelijöiden keski-ikä on noussut jo lähes 54 vuoteen.

    Jatkajatilanne maatiloilla on hieman parantunut: varmojen ja mahdollisten jatkajien osuus on nousussa. Sukupolvenvaihdosaikeet ovat piristyneet ja ovat noin vuoden 2022 tutkimuksen tasolla. Suurilla tiloilla ja kotieläintiloilla jatkajia löytyy parhaiten.

    Viljelijöiden keski-ikä on noussut jo lähes 54 vuoteen. Suurilla tiloilla ja kotieläintiloilla viljelijät ovat nuorempia. Tuotantosuunnista nuorimmat viljelijät löytyvät sikatiloilta, joilla keski-ikä on 49 vuotta. Iäkkäimpien tilallisten (57,2 vuotta) päätuotantosuunta on metsätila.

    Suurilla tiloilla on keskimääräistä nuoremmat viljelijät. Yli 200 hehtaarin tilojen viljelijöiden keski-ikä on nuorin, 47,7 vuotta.

    Lähivuosien kannattavuusnäkymät ovat kääntyneet hieman aiempaa alavireisimmiksi sekä maataloudessa, metsätaloudessa että muussa yritystoiminnassa.

    Kasvintuotannossa kannattavuudelle odotetaan käännettä lähivuosina. Kannattavuuskehitys nähdään kasvintuotannossa toiveikkaampana kuin kotieläintuotannossa.

    Yli puolet tiloista on viljatiloja, mutta erikoiskasvitilojen osuus on selkeästi nousussa – siirtymähaluja on viljantuotannosta erikoiskasveihin. Tällä pyritään löytämään keinoja kannattavuustilanteen parantamiseksi.

    Nykyisin noin 4 prosenttia tiloista on osakeyhtiöitä, mutta jatkossa osuus noussee jo 15 prosenttiin.

    Osakeyhtiömuotoinen toiminta kiinnostaa jatkossa paljon. Nykyisin noin 4 prosenttia tiloista on osakeyhtiöitä, mutta jatkossa osuus noussee jo 15 prosenttiin.

    Kotieläintiloista yli kolmannes suunnittelee osakeyhtiömuotoa, pois lukien emolehmä-, hevos- ja lammastilat. Suurimmista, yli 200 hehtaarin tiloista puolet on jo nykyisin yhtymiä tai osakeyhtiöitä, vuonna 2035 osuus on yli 70 prosenttia.

    Tyytyväisyys työhön maatalousyrittäjänä on kohentunut. Viime tutkimuksessa vuonna 2024 tyytyväisyys oli asteikolla 1–5 keskimäärin 3,18 ja tänä vuonna luku on 3,36.

    Tuotantosuunnista tyytyväisimpiä ovat emolehmätilat, joiden keskiarvo oli 3,62. Tyytymättömimpiä puolestaan ovat viljatilat keskiarvolla 3,31.

    Tyytyväisyys maatalousyrittäjän työhön kasvaa, mitä suurempi tilakoko on. Yli 200 hehtaarin tilojen tyytyväisyyden keskiarvo on 3,52 ja alle 50 hehtaarin tilojen 3,33.

    Kyselytutkimuksen toteutti Kantar Agri oy. Tutkimukseen vastasi 5 633 maatilaa ympäri Suomea. Tiedonkeräys toteutettiin maalis-huhtikuussa 2026 nettikyselyllä ja puhelinsoitoilla.

    Lisää aiheesta
    • Suomessa on tällä hetkellä  runsaat 42 000 maatilaa. Vieremänjärven rannalla sijaitseva Kyrönniemen tila on yksi, jossa tulevaan katsotaan luottaen.

      Maatalous | Tuhat maatilaa lopettaa joka vuosi – mitä jää jäljelle?

    Artikkelin aiheet
    maatalous
    maatila
    viljely
    erikoiskasvi
    osakeyhtiö
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Rakennettu infra, kuten sähköverkko on altis ulkopuoliselle tihutyölle. Sähköverkko saattaa vaurioitua myös vahingossa. Kuvan haruksellisen teräsportaali on keskellä nurmipeltoa ja sen läpi ajetaan useilla koneilla kasvukauden aikana. Leveys on hieman tarkka karhottimelle.

    Koneviesti | Poikkeusoloihin varautuminen pitäisi olla jatkuvaa ja systemaattista – kriittisintä on puhtaan veden saaminen

    Tilaajalle
  • Lämmön tuottaminen yhteiskunnassa on kriittistä. Poltettava materiaali, kuten hake lämmön lähteenä tasaa yhteiskunnassa energiaverkoston kuormitusta. Sähköä tarvitaan tuki kuljettimien käyttöön ja sytytykseen. Poltettavaa materiaalia, turvetta ja haketta, voidaan varastoida ylivuotiseksi.

    Koneviesti | Huoltovarmuus on kannattavuutta -hanke käynnistettiin Pirkanmaalla – hankkeessa keskitytään maatilojen huoltovarmuuteen

    Tilaajalle
  • Kotieläintilalla pitää olla mahdollisuus ylläpitää tuotantoeläinten hyvinvointia, ja tilalla on oltava varajärjestelmä poikkeustilanteiden varalle. Kuvituskuva.

    Koneviesti | Karjatilat tarvitsevat puhdasta vettä ympäri vuorokauden myös poikkeusoloissa ‒ varajärjestelmät ovat välttämättömiä