Vienti alkamassa: Suomalainen heinä on vesipulasta kärsivässä Lähi-idässä arvotavaraa

Pian se saa jälleen pellot viheriöimään: ihan tavallinen timotei.

Äkkiseltään ei kuvittelisi, että arkinen heinäkasvi voisi olla niin arvokas, että sitä kannattaa rahdata tuhansien kilometrien päähän. Oletus on väärä.

Ensi syksystä alkaen Humppilaan avattavassa jalostamossa kerätään ja pakataan suomalaista kuivaheinää, mukaan lukien timoteitä.

Heinä lastataan 750 kilon kanttipaaleissa rekkojen kyytiin ja kuljetetaan edelleen merikonteissa maailmankolkkiin, joissa suomalainen peruskasvi on arvossaan.

Yksi nälkäisimmistä markkinoista löytyy Arabiemiraateista. Siellä makean veden käyttöä rehuntuotannossa on rajoitettu.

Samalla lihantuotanto kasvaa. Arabiemiraateissa nautojen lukumäärän odotetaan nousevan 1,3 miljoonaan vuoteen 2026 mennessä.

Timoteita arvostetaan myös Japanissa.

Pohjolan perukoilta Virosta timoteiheinää on kuljetettu arvokkaiden wagyu-nautojen ruokintapöydille saakka.

Humppilaan avattavan tehtaan takana on suomalaisyhtiö Golden Fields Factory Oy (GFF).

Kesällä 2024 tarkoitus on saada ”täysi rähinä päälle” tuotannon suhteen, kertoo GFF:n toimitusjohtaja Risto Uusitalo.

Lopullinen tavoite on tuottaa Humppilan tehtaalla vuosittain 70 000 tonnia kuivattuja heinätuotteita vientiin. ”Se on kotimaiselle maataloudelle suuri ja arvokas vientimahdollisuus.”

Nurmirehuja jalostamoon korjataan tiloilta noin 100 kilometrin säteeltä. Peltoalaa tarvitaan noin 20 000 hehtaaria.

GFF:n emoyhtiö on Tallinnassa sijaitseva Golden Fields OU.

Virolaisen emoyhtiön merkittävin kumppani on taas Arabiemiraateissa toimiva Al Dahra Group. Al Dahra Group on rehu- ja elintarvikealan jättiläinen kolmen miljardin liikevaihdollaan.

Kevili-viljelijäosuuskunnan liiketoimintajohtaja Alo Alt oli paikalla kertomassa virolaisten kokemuksista yhteistyöstä.

Moni virolaisviljelijä oli aluksi varovainen ja valitsi jalostamoa ajatellen vain heikompia lohkojaan. Tavoitteeseen Virossa ei ole määrän ja laadun suhteen vielä päästy. Heinäntuotanto ja -vienti kuitenkin kasvavat jatkuvasti, Alt virkkoo.

”Teimme usean virheen putkeen. Ehdotukseni on: yrittäkää tehdä tilojen kesken yhteistyötä hehtaarimäärän maksimoimiseksi. Tehokkuus tuo rahaa.”

Viljankorjuuseen tottuneiden viljelijöiden oli myös totuttava siihen, että nurmen kanssa kivenmurikat on saatava pelloilta pois. ”Viimeistään sen jälkeen kun hajotimme pari konetta, kaikki tajusivat asian tärkeyden.”

Golden Fields Factory järjesti helmi–maaliskuussa ”roadshow-kiertueen”, jossa yrityksen toimintaa esiteltiin viljelijäyleisölle. MT oli paikalla Lempäälän Ideaparkissa järjestetyssä tilaisuudessa. Kuva: Sanne Katainen

Virossa tehtaan perustaminen on ruokkinut sinimailasen laajamittaisempaan viljelyyn siirtymistä.

Typensitojana tunnettu ja Lähi-idässä kysytty sinimailanen on pitkällä aikavälillä vähemmän riskialtista kuin viljanviljely Viron oloissa, perustelee Alt. ”Kun pelto kynnetään neljän vuoden jälkeen, sen juuret ovat kuin porkkanoita.”

Suomessa sinimailasen viljely on onnistunut tähän mennessä vain muutamilla alueilla.

Kiinnostusta sinimailaseen on virinnyt täälläkin. Ostajille riittää, että kasvustossa sinimailasen osuus on yli puolet, Uusitalo rohkaisee.

Virossa kokemuksia nurmenviljelystä vientiä ajatellen on ehtinyt kertyä. Golden Fields Factory Oy:n toimitusjohtaja Risto Uusitalo (vas.), Vesa Koivula ProAgrialta ja Kevili-viljelijäosuuskunnan liiketoimintajohtaja Alo Alt.  Kuva: Sanne Katainen

Viron laitoksen viennistä yli puolet suuntautuu Arabiemiraatteihin. Kuinka kestävää on viedä heinää rehuksi maihin, joissa karjaa kasvatetaan käytännössä aavikolla?

”Lähi-idässä ruokaturvan takia puolet niistä eläimistä, joista liha ja maito saadaan, halutaan kasvattaa kotimaassa”, Alt perustelee. Nurmi parantaa kasvinvuorottelun kautta myös viljasatoja. ”Virossa on paljon rehuksi kelpaavaa materiaalia, jota ei tarvita. Olki jää peltoon.”

Al Dahra pyrkii jatkuvasti laajentamaan tuotantoaan Itämeren alueella.

”Meidän kultamme on makea vesi. Maailman aavikot laajenevat, mutta elämme paikassa, jossa ruoho kasvaa hyvin.”

Humppilan-tehtaalle otetaan vastaan sekä suoraan pellolta niitettyä tuorerehua, kuivaheinää että säilörehua.

Tehdas avustaa urakoitsijoiden ja rahdin järjestämisessä tilalta tehtaalle.

Ensisijaista on nyt kuivan heinän, timotein ja viherrehun toimittaminen.

Säilörehun käyttö on Lähi-idässä vielä melko vierasta, Uusitalo kertoo. ”Kun he näkevät, että se on ihan toimivaa rehua, määrä tulee kasvamaan.”

Säilörehua otetaan vastaan myös paalattuna, mutta on aina tehokkaampaa, jos säilörehun saa tehtyä laakasiiloon. Muovipaalit pitää tehtaalla erikseen repiä rikki.

Yleisöstä toivotaan, että säilörehun käyttöä edistettäisiin nopeasti, sillä se olisi viljelijöille myös käytännöllisempää.

Uusi cap-kausi luo suotuisat olot nurmen perustamiselle suojaviljaan. Sille saa tänä vuonna keräyskasvitukea 97 euroa hehtaarilta, Uusitalo huomauttaa.

Kaikki heinä kuivataan Humppilassa 10 prosentin kosteuteen.

Boreal Oy suosittelee Lounais-Suomen savimaille viherrehun viljelyä varten seoksia, joissa timotein osuus on 65, nurminadan 25 ja ruokonadan 10 prosenttia.

Timoteistä ei mitata D-arvoa tai sokereita, saati tehdä valkuaiskorjausta. ”Laatuvaatimukset ovat väljät ja tuovat joustoa korjuuajan valinnassa”, Uusitalo summaa.

Kuivaheinästä ja säilörehusta otetaan kuitenkin näytteet ennen toimitusta.

Rikkakasveja seoksissa sallitaan 10 prosenttiin saakka.

Apilaa ei rehussa saa olla yli kymmentä prosenttia, sillä apila muuttuu kuivurissa mustaksi. Väri herättää ostajissa epäluuloa. ”Sekin on oppimiskysymys, hiljalleen apilakin voi alkaa kelvata.”