

Ilmastoruista kylvettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Lantmännen Agron Ilmasto & Luonto -sopimusviljelijöiden pelloille.
Neljän hengen maatalousyhtymä Mäki-Latvala on yksi ilmastoruista kylväneistä. Yhtymään kuuluvat Mikko ja Elina Mäki-Latvala sekä Veikko ja Minna Mäki-Latvala.
Mikko Mäki-Latvala pitää Ilmasto & Luonto -konseptia toimivana.
”Tykkään ajatuksena siitä, että idea on nimenomaan tuottaa ruokaa. Tässä ohjelmassa se tehdään ilmastoystävällisellä tavalla.”
Sadonkorjuun jälkeen selviää mihin ilmastoruis riittää. Se tullaan käyttämään Vaasan-tuotemerkin alla myytäviin tuotteisiin.

Ohjelmassa vaaditaan biopolttoaineiden käyttöä. Mäki-Latvalat ostivat ne viime vuonna. ”Silloin hintaero öljyyn verrattuna tuntui suurelta”, Mikko Mäki-Latvala sanoo.
”Kun öljyn hinta ampaisi pilviin, biopolttoaine onkin halpaa.”
Sopimukseen kuuluu myös, että pölyttäjäkaistoja täytyy olla 40 neliömetriä hehtaaria kohti.
Mäki-Latvalat kylvivät pölyttäjäkaistat keväällä toukotöiden aikaan sekoittamalla erilaisia Diana -siemenseoksia. Kaistojen kukkimista odotellaan yhä.
Kirjanpito on tarkkaa. Esimerkiksi polttoaineen kulutuksesta on tehtävä täsmälliset laskemat.
Lannoitteilla täytyy olla pieni hiilijalanjälki. Lisäksi kasvinsuojeluaineiden suhteen on rajoitteita. ”Esimerkiksi klormekvattikloridi on kielletty, mutta myllyviljalle emme ole niitä aiemminkaan käyttäneet”, Mikko toteaa.
Viljan kuivatus tehdään hakkeella. Hakelaitteistoon tehtiin iso investointi neljä vuotta sitten. ”Silloin mietimme, onko siinä järkeä. Mutta näillä öljyn hinnoilla nukumme yömme rauhassa sadonkorjuun aikaan.”
Investointeja on tarvittu, mutta Mäki-Latvalan tilalla niitä on tehty jo ennen ohjelmaan liittymistä. Siksi heidän maatalousyhtymässään kulut eivät ole nousseet merkittävästi ohjelman vaatimien toimenpiteiden myötä.
Kaikkea tätä ei tehdä ilman viljelijälle maksettavaa kannustinta. Kannustimen osuus euroina on pysynyt samana, vaikka viljan hinta onkin noussut paljon siitä, mitä se sopimuksentekohetkellä oli.
Lantmännen Agron viljapäällikkö Mauri Koivula ja myyntipäällikkö Päivi Auramo vakuuttavat, että kannustinta tarkastellaan vuosittain sen mukaan, mitä vaatimuksia sopimukseen lisätään viljelijää kohtaan.
”Paljon on kiinni bio- ja tavallisen polttoaineen hintaerosta. Se ratkaisee lisäkustannuksen ja siten kannustimen, mikä viljelijälle maksetaan”, Auramo sanoo.
Ensimmäisenä vuonna Ilmasto & Luonto -viljelijöille tarjottiin sopimusta maksimissaan 20 hehtaarin rukiin viljelyaloilla.
Auramo kertoo, että tavoitteena oli saada sopimusviljelijöitä ympäri maan mutta siinä ei täysin onnistuttu.
Heitä oli paljon Varsinais-Suomessa. Siellä ruis talvehti heikosti.
”Tiedostimme tämän keskittämisen riskin. Opimme konkreettisesti, miten tärkeää hajauttaminen on”, Auramo sanoo.
”Onneksi otimme Pohjanmaan suunnilta viljelijöitä mukaan enemmän kuin oli alunperin tarkoitus”, Koivula täydentää.
”Se pelasti ruistuotannon tämän Ilmasto & Luonto -rukiin osalta”, Koivula sanoo.
Lantmännen Agron tavoite on tuplata ohjelman sopimusviljely tänä syksynä.
Jatkossa sopimukseen aiotaan tehdä hienosäätöä.
”Ensimmäisen sopimusvuoden ehdoissa täsmälannoitus on kuluvana satovuonna suositeltua. Seuraavalle vuodelle täsmälannoitusmenetelmä tulee pakolliseksi”, Auramo sanoo.
Nykyisissä ehdoissa edellytetään sertifioidun siemenen käyttöä. ”Jatkossa suosittelemme lisäksi ThermoSeed-siementä.”
Kun rukiista on kerätty tarpeeksi käytännön kokemuksia, ohjelmaa on tarkoitus laajentaa muihin viljoihin.
”Viljelyn kestävyys on kaikkien asia. Koko ketjun on oltava mukana”, Auramo sanoo.
Juttua muokattu 11.7. klo 9:26: Otsikkoa täsmennetty biopolttoaineen hinnasta suhteessa öljyyn
Lue lisää:
Lantmännenin sopimustuottajien pelloilla kasvaa nyt entistäkin paremman omantunnon ruista