HKScanin osien myynti huolettaa Satakunnassa

Pentti Pentinmäki Karviasta kysyi LSO:n toimitusjohtaja Veikko Kempiltä, millä aikavälillä lihantuottajat saavat 30–40 senttiä kilolta lisää.

Kemppi ei osannut vastata mutta näki markkinatilanteen aiempaa parempana.

"Suomalainen lihantuotanto on nyt tasapainossa, lihaa riittää niille, jotka ovat valmiit maksamaan suomalaisen lihan laadusta."

Anne Kangasvuori-Hosike Huittisista oli naudanlihantuottajana huolestunut puheista, että HKScanin osia voitaisiin myydä.

Kemppi vastasi, että LSO:n jäsenistä puolet on naudan­lihantuottajia ja hallinnossa naudanlihantuottajilla on vahvat edustajat.

Maarit Kallio Vammalasta otti esille "sietämättömän korkean" hirvieläinkannan.

Veli-Pekka Suni Köyliöstä jatkoi, että on korkea aika saada hirvi- ja peurakannan kasvu taittumaan. Paikoin kauriit ovat tehneet paljon haittaa erikois­viljelylle.

"Pohjois-Satakunnassa liikkuu susilaumoja, joista yksi lauma on nähty jopa parin kolmen kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta", kertoi Pentti ­Vanhahonko Honkajoelta.

Arto Mäkelä Kiikoisista näki puutteita uudistetussa yksityistielaissa. "Vaikka maa- ja metsätalous on arvonlisäverollista toimintaa, yksityisteiden kohdalla ei alv:tä voi vähentää."

Saku Mekkonen Kokemäeltä muistutti, että Itämeren suojelussa ja ilmastokysymyksessä pellot ja metsät ovat ensi sijassa ruokahuoltoa ja huoltovarmuutta varten, eivät vain hiilen sitomiseen ja kipsin levittämiseen tarkoitettuja.

Keskustelua herätti valmistelussa oleva MTK:n ilmasto-­ohjelma.

Antero Kaappa Kankaanpäästä muistutti, että maa- ja metsätalous on elinkeino, joka nimenomaan sitoo hiiltä ilmasta.

Johannes Tiusanen Ulvilasta totesi jokaisen koe- ja peltolohkon olevan erilainen. Tulevaisuudessa olisi arvioitava, kuinka paljon kukin pelto pystyy sitomaan hiiltä ja maksaa korvaus sen mukaan.

Tuottamattomien peltojen metsittäminen ilmastotoimena jakoi kokouksessa mielipiteitä.