Urakoitsija tuskailee kulujen ja taksojen epäsuhtaa ‒ "Minkälaisia urakointipalveluita kannattaa enää tarjota?"

Maatiloilla urakoiva Mika Nieminen Oripäästä pyörittelee päätään. Kustannukset nousevat nyt sellaista tahtia, ettei korotuksia pysty millään viemään täysimääräisesti taksoihin. Asiakkaat eivät ole valmiita maksamaan niin paljon eikä heillä välttämättä ole edes kykyä siihen.

Tähän saakka kaikki laskut on maksettu eikä luottotappioita ole tullut, mutta viivästyksiä on yhä enemmän. Tilojen talous on tiukalla ja urakoitsija saa siitä osansa, Nieminen kertoo.

Nieminen sanoo pyrkineensä pitämään veloitukset maltillisina eikä kaikkia korotuksia ole viety hintoihin. Nyt ero uhkaa revetä vielä suuremmaksi.

Investoinnit on pantu jäihin ainakin vuodeksi, hän toteaa.

Nieminen urakoi maan lounaisosassa. 95 prosenttia urakoista kytkeytyy maatalouteen ja loppu viisi prosenttia on lumiurakoita. "Sanotaan, ettei kaikkia munia kannattaisi laittaa samaan koriin."

Taksojen korotustarpeista saa kuvan, kun mietitään, että ajosilppuri kuluttaa yli kymmenen litraa polttoainetta hehtaarilla ja kokoviljaa ja maissia korjattaessa kulutus nousee yli 25 litraan. Litrahinta on lähes kaksinkertaistunut vuodessa.

Työtehoseuran vuoden 2020 urakointihintakyselyssä keskimääräinen ajosilppurin veloitus oli 84 euroa nurmihehtaarilta.

Vuodessa silppuri nielee yli 20 000 litraa ja muuhun urakointiin kuluu vähintään saman verran. Pelkkä polttoaineen kallistuminen vie kymmeniä tuhansia euroja, Nieminen laskee.

Nieminen muistuttaa, että kaikki muukin kallistuu, ei vain energia. Hän hankki viisi vuotta sitten uuden ajosilppurin nurmen ja maissin korjuuseen. Yksittäinen tiiviste maksoi 63 euroa. Nyt samasta tiivisteestä pyydetään 330 euroa. Monissa varaosissa korotukset ovat vielä isompia.

Mika Niemisen mukaan kustannusten nousua on vaikea viedä ainakaan täysimääräisesti hintohin, kun asiakkaiden talous on entuudestaan tiukalla. Kuva: Veikko Niittymaa

Ajosilppurien hinnat ovat nousseet niin, ettei nykyisillä taksoilla voi ajatella uuden hankkimista, Nieminen miettii.

Viidessä vuodessa silppurin mittariin on kertynyt lähes 3 000 tuntia. "Keski-Euroopassa on myynnissä 5 000–6 000 tuntia ajetuita koneita, joten eiköhän tällä vielä joku vuosi pärjätä."

Suurin osa on vakioasiakkaita. Vaihtuvuutta on eniten maissin korjuussa. Ensi syksy rinkiin tulee kaksi uutta viljelijää ja saman verran on kertonut jättävänsä nyt maissin väliin.

Tilakoon kasvu näkyy kahdella tavalla. Jonkin verran tilat hankkivat omia koneita, kun korjattavaa ala kasvaa. Toisaalta isot tilat ulkoistavat töitä, kun tekemistä riittää ilmankin, Nieminen kertoo.

Pari vuotta sitten Niemistä pyydettiin avuksi lietelannan levityksen isolle sikatilalle. Viime syksynä hän hoiti jo ison osan levityksestä, kun isäntä totesi, ettei hän pysty tuolla hinnalla hankkimaan kalustoa ja kuljettajaa.

Puskaradio on osoittautunut parhaaksi markkinointikanavaksi. Muutama syksy sitten Nieminen urakoi tien varressa, kun vehmaalainen viljelijä ajoi ohi. Urakasta sovittiin saman tien. "Pitäisi maalata nimi ja puhelinnumero isosti koneiden kylkeen."

Mika Nieminen odotti traktorissa sillä aikaa, kun maanviljelijä Antti Ristolainen kuormasi kalkkia perävaunuun. Kuva: Veikko Niittymaa

Niemisen urakointitöiden lista on hengästyttävän pitkä. Keväällä hän urakoi kalkinlevityksen lisäksi kuiva- ja lietelannan levitystä sekä sokerijuurikkaan kylvöä.

Kesän nurmen korjuu työllistää eniten. Korjattava nurmiala on 500–600 hehtaaria ja suuri osa alasta niitetään kolmesti. Lisäksi kokoviljaa ja maissia korjataan 200 hehtaaria.

Nieminen huolehtii ketjun kokoamisesta. Niiton ja karhotuksen hoitavat itsenäiset urakoitsijat.

Syksyllä keskitytään sokerijuurikkaan nostoon.

Nieminen on miettinyt urakoiden hinnoittelua ja polttoaineiden kallistumista muutaman viljelijän kanssa. Tila saa käyttämästään polttoöljystä energianveron palautusta, mutta urakoitsija ei.

Viljelijät ovat ehdottaneet, että hän voisi ajaa talon polttoaineella, jolloin tila saisi verohyödyn. Tämä otettaisiin huomioon urakan hinnoittelussa. Se olisi tasapuolista, Nieminen miettii.

Nieminen odottaa huolestuneena syksyä, jos kulut vain nousevat, mutta maataloustuotteiden hinnat eivät nouse samaa tahtia. "Minkälaisia urakointipalveluita kannattaa enää tarjota."