Hengenvaarallista bakteeria löydettiin kasvualustoista, komposteista sekä biokaasulaitosten mädätysjäännöksistä – turvalliset työtavat suojaavat sairastumiselta

Useista erityyppisistä kasvualustoista, komposteista ja peltokasvien lannoitteina käytetyistä biokaasulaitosten mädätysjäännöksistä on löytynyt legionellabakteereita.

Asia käy ilmi Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL:n tekemästä selvityksestä.

Legionelloja esiintyy yleisesti maaperässä ja vesistöissä. Ne voivat aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen lisäksi iho-, verenkierto- ja suolistoinfektioita.

Ne lisääntyvät kosteissa ja lämpimissä olosuhteissa ja voivat tästä syystä esiintyä haitallisina pitoisuuksina esimerkiksi vesijärjestelmissä ja maanparannusaineissa.

Legionellamäärien selvittämiseksi otettiin yhteensä 89 näytettä 11 paikkakunnalta eri puolelta Suomea, Ruokavirasto tiedottaa.

Mukana oli 11 erilaista kasvualustaa: seosmullat, kompostimullat, turveseokset ja kookoskasvualustat.

Kompostimullan raaka-aineina oli käytetty lantapohjaista kompostia, turvetta, maa-aineksia sekä puupohjaisia aineksia kuten puunkuorta ja kuitulietettä.

Muissa kasvualustoissa oli raaka-aineena erilaisia maa-aineksia, turvetta ja kalkitusaineita.

Hankkeessa tutkittiin erikseen myös valmistusprosessin, hygienisoinnin ja tuotteiden säilytyksen vaikutuksia esiintyvyyteen ja pitoisuuteen.

Näytteet otettiin Ruokaviraston vuosittaisten valvontasuunnitelman mukaisten valvontakäyntien yhteydessä helmi-syyskuussa viime vuonna.

Lisäksi tutkittiin viittä eri kasvualustan raaka-ainetta: Sammalta, broilerin lantaa, moreenia, maatunutta kuorta ja turvetta.

Vaikka legionelloja havaittiin lähes kaikista tutkituista näytteistä, raaka-ainevalinnat ja käsittelymenetelmät vaikuttivat lannoitevalmisteiden bakteeripitoisuuksiin, Ruokavirasto kertoo tiedotteessaan.

Selvityksessä kävi ilmi, että legionella ei tuhoudu lannoitteiden valmistusprosessissa.

Vielä ei ole käsitystä, mikä olisi tutkittujen valmisteiden turvallinen legionellapitoisuus, kertoo erikoistutkija Jaana Kusnetsov THL:sta. "Legionelloosin aiheuttavaa bakteeriannosta ei muutenkaan tiedetä."

Suomessa ei ole ollut tutkittua tietoa siitä, miten legionellat säilyvät käsiteltävissä raaka-aineissa ja voiko niitä päätyä markkinoitaviin lannoitevalmisteisiin.

Legionelloositapaukset ovat Ruokavirasto mukaan yleistyneet Euroopassa merkittävästi. Suomessa ne ovat liittyneet lähinnä veteen, mutta myös kasvualustoihin ja orgaanisiin maanparannusaineisiin kytkeytyviä tapauksia on viime vuosilta muutamia tiedossa.

Oikaisu 24.9. klo 21:30 :Näytteitä otettiin 89 eikä 20, kuten jutussa aiemmin mainittiin.

• Näin suojaudut legionellabakteereilta:
• – Vältä altistumista pölyävälle mullalle ja kompostille, kostuta materiaalia tarvittaessa varovasti alhaisella vedenpaineella.
• – Jos pölyämistä ei voi välttää, on syytä käyttää FFP2- tai FFP3-tason hengityssuojainta.
• – Suojaa käsissä olevat haavat ja rikkinäinen iho. Käytä suojakäsineitä ja pese lopuksi kädet huolellisesti. Älä vie likaisia käsiä suun tai nenän lähelle.
• – Säilytä multapussit poissa auringosta. Auringossa säilytetyn pussin sisälämpötila 20–40 °C on ihanteellinen legionellabakteerien kasvulle. Avaa multapussi siten, että suuaukko on poispäin kasvoista.
• – Muista hygienia ja riittävä suojautuminen myös irtomullan käsittelyn ja levityksen aikana.
• – Työkoneet ja ajoneuvot syytä varustaa tuloilman suodattimilla. Koneet ja ajoneuvot pestään niin, etteivät legionellat leviä vesiaerosolin välityksellä.
• Työnantajaa sitoo työturvallisuuslaki, jossa mainitaan työntekijän suojaaminen haittaa tai vaaraa aiheuttavilta biologisilta tekijöiltä.
• Lähde: Ruokaviraston ja THL:n työturvallisuusohjeet