EU:n maatalousuudistuksessa kyse ruuasta, ympäristöstä ja budjetista

Paineet EU:n maatalousbudjetin pienentämiseksi ovat vahvistuneet. Se oli lähtöoletuksena melkein jokaisessa alustuksessa, kun tutkijat keskiviikkona pohtivat EU:n seuraavaa maatalousuudistusta.

Seminaarin avannut maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) lupasi kylläkin taistella maatalousbudjetin leikkausta vastaan. "EU:n uudistuksia ei saa maksattaa viljelijöillä", hän sanoi.

Vielä pidemmälle meni MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila. Hän kehottaa hallitusta ajamaan EU-maiden jäsenmaksujen korottamista. Silloin maatalousrahoitus pystytään turvaamaan vaikka samaan aikaan lisätään muun muassa tutkimuksen rahoitusta.

"Meidän pitää uskoa, että olemme niin nohevia, että saamme tutkimusrahaa nimenomaan tänne Suomeen."

Maatalous tarvitsee tukea, Luonnonvarakeskus Luken tutkimusprofessori Heikki Lehtonen sanoi.

"Suomessa maataloustuki on koko EU-jäsenyyden ajan auttanut maatalouden kilpailuedellytysten turvaamisessa maan eri osissa ja tuotantosuunnissa. Tuen merkitys maatalouden tuloihin on Suomessa selvästi suurempi kuin muissa EU-maissa, koska tuotantokustannuksemme ovat luonnonolojen vuoksi selvästi markkinahintoja korkeammat."

Kustannusten ja hintojen epäsuhdan takia Suomelle erityisen tärkeää on säilyttää tuotantoon sidottua tukea, Lehtonen totesi. Perusteluna oli taloudellisia ennustemalleja erilaisten tukileikkausten vaikutuksista.

Paineet EU:n maatalousbudjetin pienentämiseksi ovat kuitenkin vahvistuneet, Pellervon taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori ja Luken tutkimusprofessori Jyrki Niemi totesivat.

"EU:ssa suuret yhteiskunnalliset kysymykset, kuten ilmastonmuutoksen torjunta ja pakolaisvirrat, kiristävät kilpailua julkisesta rahasta. Maatalouspolitiikan on uudistuttava aikaisempaa nopeammin, jotta se pysyy yleisesti hyväksyttävänä", Arovuori sanoi.

Niemi ennusti, että EU:n tuki muuttuu entistä enemmän vastikkeelliseksi.

"Tuottajalle maksetaan siitä, että hän edistää luonnon monimuotoisuutta, satsaa eläinten hyvinvointiin, säilyttää kulttuurimaiseman ja torjuu ilmastonmuutosta. Tulevaisuudessa tuottaja voi saada korvauksen esimerkiksi siitä, miten paljon viljelykset sitovat hiiltä."

"Meidän pitää joka tapauksessa pitää huolta siitä, että myös seuraava sukupolvi voi jatkaa ruuan tuottamista", Niemi muistutti.

Sen tarkempia ennusteita EU:n tulevan maatalousuudistuksen suunnasta kukaan ei tohtinut vielä esittää. EU-komission ensimmäisiä virallisia linjauksia odotetaan tämän vuoden lopulla. Voimaan uudistuksen on määrä tulla 2021.

Ministeri Lepän mukaan on tärkeää, että aihetta tutkitaan etukäteen. "Voin sitten vakain mielin esittää Suomen kantoja, kun ne nojaavat tutkimukseen."

Tutkimusseminaarin järjestivät Luonnonvarakeskus (Luke) ja Pellervon taloustutkimus PTT.