Kyläkoulu on paljon enemmän kuin koulu
Etelä-Savossa kylät ovat rakentaneet kouluistaan lähipalvelukeskuksia, joissa kokoontuvat kaiken ikäiset asukkaat. ”Eipä ole järkeä viedä herumisvaiheessa olevaa lypsylehmää lahtipenkkiin”, sanoo kyläasiamies Tuula Eloranta.
Kuva: Pentti VänskäPieksämäen Peiposjärvellä toimii 115-vuotias kyläkoulu, joka on kyläläisten ylpeydenaihe kunnostetun seurantalon ja sen kesäisten Nostalgiailtamien rinnalla.
Peiposjärven ja Siikamäen kyläyhteisö on elänyt nosteessa jo vuosia, valittiinpa se muutamia vuosia sitten valtakunnalliseksi Vuoden kyläksikin.
”Kyläkoulun puolustamisen sijaan kehitämme sitä. Maakuntastrategiassakin lapset ja lapsiperheet on nostettu esiin”, Etelä-Savon kyläasiamies Tuula Eloranta muistuttaa.
”Nyt ainoa huoli koskee kuntatalouden säästämisohjelmia. Uskomme, että niin kauan kuin kylällä on koulu, se vetää uusia asukkaita puoleensa.”
Kylänraitilla hän esittelee uusia taloja ja tonttipaikkoja. Yritystoimintakin on monipuolista.
Paljon pieniä lapsia Peiposjärvellä on kotihoidossa, ja heille vanhemmat toivovat tulevaisuudessa paikkoja turvallisesta kyläkoulusta.
”Kyläkoulussa parasta on se, että lapset ovat siellä kavereita kaikkien kanssa”, Riikka Kinnunen sanoo äitejä ja lapsia yhdistävässä kärrikerhossa.
Jatkuvat koulun lakkautuspuheetkin ärsyttävät ja luovat epävarmuutta. Vanhemmat toivovat, että kuntapäättäjät ymmärtävät koulun merkityksen esimerkiksi muuttovoiton mahdollistajana.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat