Helppohoitoinen ja toimiva parsinavetta tarjoaa hyvät raamit maidontuotannon harjoittamiseen

Perholaisten Niina ja Tero Elglandin yhteinen polku sai alkunsa kotikylän tenniskentältä.

"Pallottelu sujui sen verran mallikaasti ja isäntää oli muutenkin mukava katsella, joten tie toi aikanaan Elglandin tilalle emännäksi”, Niina Elgland kertaa kiitollisena.

Tilakaupat käteltiin vuonna 2003 ja siitä lähtien on navettahommia tehty yhdessä ja yhteistuumin.

Isännän kotitila oli alun alkaenkin pieni, mutta parsinavettaa myöten erittäin toimiva.

Lehmiä oli parikymmentä, lihakarjaa nimellinen määrä ja peltohehtaareita noin kolmekymmentä.

Pikkuhiljaa, muutama lehmäpaikka kerrallaan, tilaa ryhdyttiin laajentamaan. Merkittävin laajennus tehtiin vuonna 2007 lihakarjapuolelle. Tämän myötä lehmäpaikkoja saatiin lisää. Kolme vuotta myöhemmin navettaan suoritettiin mittava perusremontti, jonka yhteydessä uusittiin muun muassa kalusteet sekä lypsylaitteet.

Isäntäparin mukaan toimintojen päivittäminen oli iso edistysaskel koko tuotantoa ajatellen.

Tuplalypsimien ansiosta lypsytyö muuttui tehokkaammaksi ja ajanmukaiset niskatukiparret antavat liikkumavapautta myös isommille lehmille.

”Navetan olosuhteet on pidettävä kaikilta osin kunnossa ja tarvittavat korjausliikkeet tehtävä heti”, Niina Elgland muistuttaa.

Tero Elglandilla on takanaan 35 vuoden yhtäjaksoinen kokemus maidontuotannosta.Haasteista huolimatta kiinnostus alaan on edelleen vahvalla pohjalla. Kuva: Anne Anttila

Parsinavetan helppohoitoisuus näkyy merkittävällä tavalla tilan perusarjessa.

"Olemme panostaneet siihen, että navetta on mahdollisimman helppotöinen sekä itselle että lomittajalle. Esimerkiksi rehut jakaa kiskoruokkija.”

Isäntäpari kertoo remontin myötä navetan työskentelyturvallisuudenkin kohentuneen. Avarat parret ennaltaehkäisevät eläinten ja ihmisten välisiä työtapaturmia.

"Kokemukseen pohjautuen voidaankin sanoa, että kun olosuhteet ovat kunnossa, myös parsinavetta tarjoaa toimivat raamit maidontuotannon harjoittamiseen.”

Helppohoitoinen toimintamalli saa jatkoa erillisessä hiehonavetassa.

Elglandit ostivat muutama vuosi sitten naapuritilan. Kaupassa tuli myös kylmilleen jäänyt navetta, joka valjastettiin pienin muutoksin hiehojen käyttöön.

"Meillä oli onnea matkassa, sillä tila peltolohkoineen sijaitsee näköetäisyyden päässä päätilalta”, Tero Elgland sanoo.

Niina Elgland on hyvän karjasilmän omaava karjaihminen. Tavoitteena on tasalaatuinen eläinaines. Poikimakerrat merkitsevät enemmän kuin tuotetut maitokilot.  Kuva: Anne Anttila

Nykyinen tilakoko riittää Niina ja Tero Elglandille. Laajentamisen sijaan he keskittyvät toimintojen järkeistämiseen.

"Omatoimisuus ja koneyhteistyö ovat pienen tilan vahvimpia voimavaroja. Toki emännät ja traktorit ovat omia, mutta iso osa muista koneista ovat naapuritilan kanssa yhteisiä”, Tero Elgland luonnehtii.

Näin saadaan kuluja jaettua ja konekanta pysymään kohtuullisen tuoreena. Kustannustehokkuutta lisää laaja-alainen ammattitaito, sillä tarvittavat huollot voidaan tehdä hyvin pitkälle omin voimin.

”Erityisesti meidän pojat ovat kunnostautuneet kaluston kunnossapidossa”, Tero Elgland kertoo.

Vaikka yhteinen konekanta keventää kulurakennetta, tuotantopanosten hinnan jyrkkä kasvu heijastuu myös pienen tilan toimintasuunnitelmiin.

"Onneksi suurempiin korjausliikkeisiin ei ole ollut tarvetta. Isommat investoinnit on tehty ja viljan suhteen olemme omavaraisia”, Niina Elgland toteaa.

Tilan nykyinen sähkösopimus on sen verran huokea, että noin 42 000 kilowattitunnin vuosikulutuksella kuukauden sähkölasku siirtoineen pysyttelee noin 500 euron tietämillä. Hakelämmitys pelastaa paljolta, Niina-emäntä paljastaa.

Olosuhteet, navetan toimivuus, lypsykoneiden kunto sekä säännöllisyys lypsytyössä ovat pärjäämisen avaimia parsinavetassa. Kuva: Anne Anttila

Ajan haasteista huolimatta Elglandin isäntäväki liputtaa parsinavetan puolesta.

”Kun puitteet ovat kunnossa ja työt tehdään hyvin, parsinavetta vapauttaa muuhun elämään”, Elglandit toteavat.

Tilalla keskitytään pitämään työmäärä kohtuullisena ja mielenkiinto alaan korkealla.

”Haluamme vielä tulevaisuudessakin sanoa, että olemme suomalaisia maajusseja ja ylpeitä työstämme.”