Torjunta-aineiden käytön vähentämistavoitteen pitää perustua oikeisiin lukuihin, tutkija korostaa ‒ nyt mukana on metsässä käytetty urea, johon maatalous ei voi vaikuttaa
"On helppo asettaa tavoitteita, mutta kun eletään monivivahteisessa ympäristössä, yksinkertaisia ratkaisuja ei ole”, Marja Jalli sanoo.
Kukaan ei pysty tarkasti sanomaan, miten paljon torjunta-aineiden käytön puolittaminen leikkaisi Euroopan ruuantuotantoa. Kuva: Kimmo Haimi”Ensiarvoisen tärkeää olisi, että komissiossa ymmärrettäisiin maatalouden ja metsätalouden olevan kaksi eri asiaa. Ne on erotettava toisistaan laskelmissa varsinkin, jos ureaa ei laskelmista poisteta.”
Näin toteaa erikoistutkija Marja Jalli Luonnonvarakeskuksesta.
Tällä hetkellä Suomen kasvinsuojeluaineiden käyttölukuihin lasketaan mukaan myös metsissä juurikäävän torjuntaan käytettävä urea. Sen osuus on kolme neljännestä kokonaisainemäärästä.
”Motivaatio lähteä tekemään vähentämistyötä olisi aivan erilainen, kun tavoitteen tiedettäisiin nojaavan todellisiin lukuihin, joihin maataloudessa oikeasti voidaan vaikuttaa”, Jalli toteaa.
Miten paljon torjunta-aineiden määrän ja riskien puolittaminen vaikuttaisi Suomen ja Euroopan ruuantuotantomääriin?
”Siihen en osaa vastata”, Jalli toteaa. Biologiaa ei saa sopimaan laskentakaavoihin varsinkaan, kun ilmasto muuttuu vauhdilla.
"On helppo asettaa tavoitteita, mutta kun eletään monivivahteisessa ympäristössä, yksinkertaisia ratkaisuja ei ole.”
Kun ilmasto muuttuu, kasvintuhoojariskit kasvavat ‒ uusia tuhohyönteisiä tulee ja myös rikkakasvilajisto muuttuu.
Uusia kasvitauteja ei ilmaannu yhtä vauhdikkaasti, mutta taudinaiheuttajien sisäinen muuntelu saa ne sopeutumaan uudenlaisiin oloihin.
Viime vuonna Luke julkisti arvion EU:n biodiversiteettistrategian vaikutuksista Suomessa. Pellolta pöytään -strategia on linjassa sen kanssa.
Lukessa arvioitiin tuolloin, että 50 prosentin vähennystavoite kasvinsuojeluaineiden määrän ja riskien suhteen saavutettaisiin esimerkiksi puolittamalla eniten käytetyn torjunta-aineen, glyfosaatin, käyttö ja vähentämällä muiden kasvinsuojeluaineiden käyttöä 25 prosenttia.
Glyfosaatin käytön puolittamisen arvioitiin raportissa laskevan satotasoja keskimäärin 0–15 prosenttia.
Glyfosaattia käytetään juolavehnän torjuntaan, varsinkin suorakylvetyillä pelloilla.
Jallin mukaan sen määrää voitaisiin vähentää muun muassa lisäämällä viljelykasvien kilpailukykyä tai ruiskuttamalla koko pellon sijaan juolavehnäpesäkkeet.
Tehokas keino ovat myös erilaiset muokkausmenetelmät. Se kuitenkin sotii muun muassa kasvipeitteisyystavoitetta vastaan ja tarkoittaa polttoainekulujen kasvua.
”Kynnykseksi voi nousta se, ovatko muut menetelmät kustannustehokkaita viljelijälle.”
EU:n vihreän kehityksen ohjelmaa pitää myllätä
”Suomella edellytykset lisätä ruuantuotantoa tuntuvasti”, linjaavat MTK:n liittojen puheenjohtajat
Komissio tiukkana: Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö puolitettava vuoteen 2030 mennessä
- Osaston luetuimmat
