Ajantasaista tietoa ASF-rajoitusalueen viljan korjuuseen ja käsittelyyn on Ruokaviraston verkkosivuilla. Kuva: Johannes Wiehn
Viljakauppa viriää ASF-rajoitusalueella – Lantmännen ja Hankkija aloittivat ostot
Molemmat yhtiöt keskeyttivät viljan vastaanottamisen afrikkalaisen sikaruton takia perustetulta tartuntavyöhykkeeltä.
Afrikkalaisen sikaruton takia asetetut rajoitukset iskivät pahasti alueen viljelijöihin juuri puintikauden kynnyksellä. Kuvan pelto ei sijaitse tartuntavyöhykkeellä. Kuva: Uolevi OristoAfrikkalaisen sikaruton takia pysähdyksissä ollut viljakauppa on jälleen alkanut, kun sekä Lantmännen Agro että Hankkija ovat ilmoittaneet alkavansa ostaa viljaa vastaan tartuntavyöhykkeeltä.
Myös Suomen Viljava kertoo voivansa vastaanottaa ASF-rajoitusalueelta peräisin olevia viljaeriä, mikäli viranomaisohjeiden mukaiset edellytykset täyttyvät ja viljaerän riittävä varastointiaika voidaan luotettavasti osoittaa.
Yhtiöt keskeyttivät ostot ja vastaanoton ASF:n takia perustetulta tartuntavyöhykkeeltä, jotta vaarallinen eläintauti ei leviäisi viljan mukana muualle Suomeen.
Viljaa hankitaan Lantmännen Agroon kuuluvalle Kouvolan Kaipiaisissa sijaitsevalle rehutehtaalle. Siellä vilja käytetään tuotannossa siten, ettei sen päätymiselle sikojen rehuksi ole riskiä, yhtiö kertoo tiedotteessaan 17. elokuuta.
Tällä hetkellä Lantmännen Agro ostaa rehuohraa ja rehuvehnää, ja viljan vastaanotto voidaan aloittaa välittömästi.
”Haluamme kantaa vastuuta koko viljaketjusta ja tarjota myös tartuntavyöhykkeen viljelijöille mahdollisuuden markkinoida satonsa. Olemme rakentaneet toimintamallit, joiden avulla viljan vastaanotto voidaan toteuttaa turvallisesti ja viranomaisten vaatimusten mukaisesti”, sanoo tiedotteessa Lantmännen Agron viljaliiketoiminnan johtaja András Koroknay-Pál.
”Haluamme kantaa vastuuta koko viljaketjusta ja tarjota myös tartuntavyöhykkeen viljelijöille mahdollisuuden markkinoida satonsa.”
Hankkija ilmoitti 12. päivä elokuuta voivansa ottaa vastaan vanhaa viljasatoa, jos se on varastoitu erilliseen ulkopuoliseen siiloon, josta lastaus voidaan tehdä omalla ruuvilla suoraan siilosta rekkaan.
Kuivurissa olevaa vanhaa satoa Hankkija vastaanottaa siihen asti, kunnes kuivuriin tuodaan uutta satoa.
Mikäli kuivuriin on puitu uutta satoa eikä lastausta voida tehdä suoraan siilosta rekkaan, voidaan vanha sato vastaanottaa vasta 30 vuorokautta sen jälkeen, kun tilan kaikki viljat on kuivattu.
”Ensisijaisesti palvelemme omia sopimusviljelijöitämme, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muita alueen tiloja.”
Jos tila pystyy varastoimaan oman satonsa, Hankkija voi ottaa viljaa vastaan 30 vuorokautta tilan viimeisen viljaerän kuivauksen jälkeen. Näin varmistetaan, etteivät kuivurissa olevat viljaerät kontaminoi toisiaan.
Mikäli tilalla on siiloratkaisu, josta vilja voidaan lastata erillisellä ruuvilla suoraan siilosta rekkaan, Hankkija voi ottaa vilja vastaan 30 vuorokautta sen jälkeen, kun viimeinen viljaerä on varastoitu kyseiseen siiloon. Tällöin kuivurissa tapahtuvaa kontaminaatioriskiä ei ole.
Hankkija kertoo tiedotteessaan etsivänsä aktiivisesti ratkaisuja myös niille viljelijöille, joilla ei ole mahdollisuutta varastoida viljaa omalla tilallaan vaadittavaa 30 vuorokautta.
”Ensisijaisesti palvelemme omia sopimusviljelijöitämme, mutta mahdollisuuksien mukaan myös muita alueen tiloja.”
Jos viljan varastointi ei ole omalla tilalla mahdollista, Hankkija neuvoo olemaan yhteydessä oman alueen Hankkijan asiantuntijamyyjään.
Yhteydenottojen perusteella yhtiö selvittää yhteistyökumppaneidensa kanssa vaihtoehtoisia varastointimahdollisuuksia ja niistä aiheutuvia kustannuksia.
Myös Suomen Viljava voi vastaanottaa ASF-rajoitusalueelta peräisin olevia viljaeriä, mikäli viranomaisohjeiden mukaiset edellytykset täyttyvät ja viljaerän riittävä varastointiaika voidaan luotettavasti osoittaa.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa tila pystyy varastoimaan oman satonsa viljat, voidaan vilja vastaanottaa aikaisintaan 30 vuorokautta tilan viimeisen viljan kuivauksen jälkeen. Tällä varmistetaan, ettei kuivurissa olevien eri viljaerien välillä synny kontaminaatioriskiä, Viljava kertoo tiedotteessaan 12. päivä elokuuta.
Vastaavasti, jos tilalla on siiloratkaisu, josta vilja voidaan lastata erillisellä kuljettimella suoraan siilosta kuljetuskalustoon ilman kuivurin muiden kuljettimien käyttöä, voidaan vilja vastaanottaa 30 vuorokautta siitä hetkestä, kun viimeinen erä on varastoitu kyseiseen siiloon. Tällöin kuivuriin liittyvää ristikontaminaatioriskiä ei ole.
Viljan ostajan on varmistettava, viljaerän myyjältä riittävä varastokirjanpito tai muu dokumentaatio, jolla voidaan osoittaa vaaditun varastointiajan toteutuminen jokaisen toimituserän osalta.
Jos rajoitusalueelta on tarve toimittaa viljaeriä tai muita tuotantokasveja ennen edellä mainitun 30 vuorokauden varastointiajan täyttymistä, pitää toimitusmahdollisuudet varmistaa etukäteen viljan ostajalta. Tällä hetkellä Suomen Viljava mahdollistaa tällaisissa tilanteissa rypsin ja rapsin vastaanoton Kirkniemen varastolle.
Lisäksi vastaanottomahdollisuuksia muille vilja- ja tuotantokasvierille selvitetään jatkuvasti muun muassa Vainikkalaan sekä muihin mahdollisiin vastaanottokohteisiin. Näistä vaihtoehdoista tiedotetaan erikseen Viljavan asiakkaille sitä mukaa, kun järjestelyt varmistuvat.
Jos 30 vuorokauden varastointiaika ei ole täyttynyt ei erää voi toimittaa kuin ennalta erikseen määriteltyyn varastoon, joita tällä hetkellä on rypsin ja rapsin osalta Kirkniemi ja muiden tuotantokasvien osalta mahdollisuuksia selvitetään, Viljava kertoo verkkosivuillaan.
Ajantasaista tietoa ASF:stä Ruokavirasto verkkosivuilla Usein kysyttyä afrikkalaisesta sikarutosta
Uutista täydennetty Suomen Viljavan osuudella 17.8. klo 12.20
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
