
Viljelijän Bernerin tuoteryhmäjohtaja Ilkka Pekkala pitää lannoitemyyntikautta täysin poikkeuksellisena. Lannoitekauppaa käytiin kuitenkin keskeytyksettä.
”Rajut hinnanmuutokset aiheuttivat turbulenssia markkinassa ja leimasivat kautta. Tuotekohtaisia eroja on, mutta kokonaisuutena hinnat puolittuivat kevään aikana ja palasivat käytännössä kauden avaushintatasoilleen”, Pekkala kertaa.
Myös Cemagron toimitusjohtaja Juhani Muhonen summaa lannoitekaupan kauden olleen harvinaisen haastava.
”Markkina kuumeni käsittämättömiin sfääreihin syksyllä. Ennustettavuus oli tilanteessa heikkoa ja ylireagointia ilmeni niin teollisuudessa kuin viljelijöiltäkin. Vuodenvaihteessa hinnat romahtivat ja asiakkaat jäivät odottamaan, miten alas hinnat tippuvat. Ennakko-odotustemme mukaisesti huhtikuussa tuotteissa oli saatavuusongelmia”, hän kertoo.
Yaran kaupallinen johtaja Roland Westerberg näkee hintakehityksen jatkuvan laskusuuntaisena.
”Joulukuun ennätyshinnoista on tultu puoleen ja viime viikolla hinnat laskivat lisää. Kuitenkin edelleen ollaan useita kymmeniä prosentteja Ukrainan sotaa edeltävän ajan hintoja korkeammalla tasolla.”
Yara keskeytti lannoitekaupan viime kesänä raaka-aineiden hintojen nousussa.
”Lannoitealalla tulevan ennustettavuus on aina vaikeaa. Viime vuonna se oli erityisen vaikeaa, eikä hintoihin kannattanut sitoutua pitkällä tähtäimellä. Nyt ennustettavuus on vähän parempi. Normaalia kohti mennään”, arvioi Westerberg.
Syksyllä hintojen noustessa viljelijät tekivät lannoitehankintoja maltillisesti. Suuri osa jätti tilauksensa tavanomaista myöhemmäksi. Kevätpuolelle kasaantuneet tilaukset saatiin kuitenkin toimitettua nopealla aikataululla.
”Tavarat on pystytty asiakkaille ajamaan, mikä ei logistiikan näkökulmasta ole itsestään selvää”, Westerberg mainitsee.
Tänä keväänä poikkeuksellista on myös luomutuotannosta tavanomaiseen siirtyvien tilojen määrä.
”Luomusta nyt pois siirtyvien tilojen tilauksia on tullut tässä viime metreillä, se on näkynyt myynnissä”, Westerberg sanoo.
Myös Muhonen on pistänyt merkille luomutuottajien siirtymän takaisin tavanomaiseen tuotantoon.
”Kyselyjä on tullut paljon entisiltä asiakkailta, jotka ovat siirtyneet luomuun ja palaavat nyt tavanomaiseen tuotantoon.”
Yaralle vuosi on ollut haasteista huolimatta menestyksekäs.
”Lannoitteiden kokonaismyynti on selvästi edellistä vuotta suurempi. Vire on nyt positiivinen. Tulevina viikkoina tullaan myymään lisälannoitteita edellistä vuotta enemmän”, Westerberg arvioi.
Moni syksyllä osan lannoitteista hankkinut on tehnyt keväällä lisätilauksia. Se on nostanut Viljelijän Bernerin odotuksia.
”Huhtikuu oli aktiivista aikaa ja se parantaa edeltäneiden kuukausien myyntiä niin, että vuodesta on toimituslukujen valossa tulossa meillä kohtuullinen”, Pekkala sanoo.
Cemagrolle kausi on sen sijaan ollut tuloksen osalta haastava.
”Tarkkoja lukuja ei vielä ole, mutta myynti on laskenut meillä selvästi, arviolta 20-30 prosenttia edellisestä kaudesta”, Muhonen toteaa.
”Maakaasu- ja lannoiteindikaattorit viittaavat siihen, että hinnat pysyvät kohtuullisina kesä-heinäkuun.” Juhani Muhonen, Cemagro
Tulevan kesän lannoitekaupan hintatason odotetaan jäävän selvästi edellistä maltillisemmaksi.
”Maakaasu- ja lannoiteindikaattorit viittaavat siihen, että hinnat pysyvät kohtuullisina kesä-heinäkuun, ellei markkinoihin kohdistu lisähäiriöitä. Kauden avausviikoista odotetaan tässä tilanteessa normaaliakin vauhdikkaampaa, kun tilojen lannoitevarastot on pitkälti käytetty”, Muhonen arvioi.
Hinnat ovat kuitenkin pysyvästi parikymmentä prosenttia normaalina pidettyä korkeammalla. Paluuta aiempaan, Ukrainan sotaa edeltäneeseen hintatasoon tuskin on.
”Inflaatio vaikuttaa tuotantoon, palkkoihin ja logistiikkaan. Raaka-ainehinnat ovat tulleet kevään ajan alas, mutta nyt on nähtävissä viitteitä hintojen noususta”, sanoo Pekkala.
Hän muistuttaa, että hintakehityksen osalta on syytä olla hereillä.
”Ennen ostopäätösten tekemistä kannattaa seurata vilja- ja lannoitemarkkinaa sekä hintakiinnityksiä.”
Westerberg pitää näkymiä hyvinä.
”Julkisuudessa lietsottiin turhaan paniikkia lannoitteiden loppumisesta, sillä saatavuus on ollut koko ajan hyvä. Joidenkin raaka-aineiden hinnoittelu oli toki alkusyksystä ylikuumentunut. Myynnin perusteella viljelyintoa Suomessa kaikesta huolimatta on”, Westerberg huomauttaa.
”Teemme töitä sen eteen, että venäläisestä raaka-aineesta päästäisiin irti.” Roland Westerberg, Yara
Lannoitetuotanto on edelleen vahvasti venäläisen raaka-aineen varassa.
”Viljelijän Berner teki vuosi sitten päätöksen, että Venäläisiä raaka-aineita ei käytetä, ja se päätös on pitänyt. Olemme korvanneet raaka-aineet eurooppalaisilla” toteaa Pekkala.
Yaran Siilinjärven tehtaan tuotanto puolestaan nojaa Venäjältä tuotavaan ammoniakkiin.
”Teemme töitä sen eteen, että venäläisestä raaka-aineesta päästäisiin irti. Logistisesti ratkaisu on haastava, kun raaka-aine pitää toimittaa laivarahtina ja satamasta edelleen junalla Siilinjärvelle”, Westerberg perustelee.
Cemagron tuotanto on rakentunut 90 prosenttisesti venäläisen raaka-aineen varaan. Nyt osuus on 60–70 prosenttia.
”Kesällä koekäytämme uusia raaka-ainetoimittajia, haemme mahdollisuuksien mukaan korvaajaa venäläisille raaka-aineille”, kertoo Muhonen.
Asiakkaat eivät Muhosen mukaan juuri tuotteiden raaka-aineiden alkuperiä kysele.
”Muutamia kysymyksiä niiden alkuperästä on saatu. Hinta-laatu-suhde on kuitenkin se, joka ostajaa kiinnostaa. Lannoitetuotannon riippuvuus Venäjästä on Euroopassa fakta. On toimijoiden oma asia, miten avoimesti siitä kertovat”, Muhonen toteaa.