Hukkakauraa koskeva lainsäädäntö muuttui viime vuoden keväällä. Lain tuomista muutoksista yksi astuu voimaan tänä vuonna: käyttöön otetaan päivitetty lista viljelykasvilajeista, joilta virallista hukkakaurattomuustarkastusta ei voi tehdä.
Uusina kasveina listalla ovat herne, härkäpapu, hamppu ja maissi, kertoo tarkastaja Andreas Heikkilä Ruokaviraston siemenyksiköstä.
Niiden lisäksi virallista hukkakaurattomuustarkastusta ei voida edelleenkään tehdä peruslohkoilla, joilla viljellään kauraa, rypsiä, rapsia, sinappia, ruista, kuminaa, perunaa tai nurmikasveja tai jotka ovat kesantona.
Toisaalta kevennystäkin on säädöksiin tullut, Heikkilä muistuttaa.
”Nykyisellään viljelijä voi pyytää paikallista maaseutuviranomaista poistamaan rekisterimerkinnän peruslohkolta, jonka viljelykasvi on ollut nurmi yhtäjaksoisesti kymmenen edeltävän kasvukauden ajan. Hukkakauraa ei tuona aikana ole saanut esiintyä lohkolla.”
Siemenviljelytilojen kannalta merkittävät lainsäädäntömuutokset koskevat hukkakaurarekisteriin merkittyjen tarkkailulohkojen ja viljelystarkastuksissa havaittujen hukkakaurayksilöiden enimmäismääriä.
Siemenviljelytilalla saa nyt olla hukkakauran tarkkailulohkoja enintään yksi, jos tilalla viljellään kauraa siemeneksi. Muita kasveja viljeltäessä tarkkailulohkoja voi olla enintään neljä.
”Aiemmin siemenviljely ei onnistunut, jos tarkkailulohkoja oli enemmän kuin kaksi”, Heikkilä kertoo.
Entiseen tapaan siemenviljelyssä oleva kasvulohko hylätään, jos sieltä löydetään yksikin hukkakaurayksilö eli yhdestä siemenestä itänyt kasvi. Muut kasvulohkot voidaan hyväksyä, jos hukkakauraa todetaan enintään kahdella tarkastettavan lajikkeen kasvulohkoista.
Aiemmin hukkakauraa sai olla enintään yhdellä tarkastettavista kasvulohkoista.
Tarkastettavan lajikkeen siemenviljelyksellä saa olla yhteensä enintään kahdeksan hukkakaurayksilöä, jotta tarkastuksessa hukkakaurattomaksi todetut kasvulohkot voidaan hyväksyä. Aiemmin raja oli neljä yksilöä.
Hukkakauraa koskevat säännöt kokonaisuudessaan Ruokaviraston sivuilla.