Viljelijät epäluuloisia maisema-alueen maankäytöstä

Mats Wiknerillä ei ole mitään sitä vastaan, että hänen lapsuusmaisemastaan nauttivat muutkin. Maanomistajana haluaa vain tietää, miten arvokkaan maisema-alueen status vaikuttaa maankäyttöön. Kuva: Markku Vuorikari

Kivikautisen luolan salaperäisyys vetää kävijöitä läheltä ja kaukaa. Kuva: Markku Vuorikari

Porkkalan saaristo- ja viljelymaisema Kirkkonummella Uudellamaalla on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kuva: Markku Vuorikari

Kirkkonummella Porkkalan kallioilta aukeaa huikea näkymä, joka on agrologi Mats Wiknerin lapsuudenmaisema. Sitä katsoessa ymmärtää, miksi saaristo-
ja viljelymaisema on ehdolla valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi.

Porkkalan maanviljelijät haluavat tietää, mitä maisema-aluestatus maanomistajan kannalta tarkoittaa.

Epävarmuuden vallitessa maanomistajat pelkäävät, että jälleen kajotaan maanomistajan oikeuksiin. Wikner selittää epäluulon kumpuavan osaksi Natura-alueista, joiden koetaan olleen silkkaa viranomaisten sanelupolitiikkaa.

”Pakkokeinot ovat muistissa.”

Maisemasuunnittelijat Katriina Koski ja Auli Hirvonen Etelä-Suomen Maa- ja kotitalousnaisista ymmärtävät viljelijöiden tuskastumisen.

He joutuvat työnsä puolesta vastaamaan maankäyttöä koskeviin kysymyksiin osaamatta antaa yksiselitteisiä vastauksia.

Arvokkaiden maisema-alueiden inventointi ja lopullinen statuksen antaminen on ympäristöministeriön vastuulla. Maisemasuunnittelijoiden mukaan sieltä ei osata ainakaan vielä kertoa selkeästi, mitä alueilla saa tehdä.

Kosken ja Hirvosen kanta maisema-alueen maankäyttöön on selvä: ”Maisemaa ei saa pilata, mutta uutta rakentamista ja elinkeinojen harjoittamista ei saa estää.”

Jokainen elykeskus järjestää oman alueensa arvokkaista maisema-alue-ehdotuksista kuulemisia vuoden vaihteen tienoilla.

Maanomistajien on syytä olla valppaina, sillä keskukset eivät tiedota niistä heille erikseen.

Arvokkaan maisema-alueen status kasvattaisi ihmisten kiinnostusta Porkkalan aluetta kohtaan; jo nyt retkeilijöitä ja lintubongareita riittää joskus häiriöksi saakka.

Wiknerin mailla on jääkauden aikainen kiviluola. Osa kävijöistä ajaa kallioiden juurelle talouskeskuksen läpi uskoen navigaattoria tai ymmärtämättä olevansa piha-alueella.

Kun heille huomautetaan asiasta, jotkut pahoittelevat ja toiset vetoavat jokamiehenoikeuksiin.

"Luola sijaitsee noin 150 metrin päässä talouskeskuksesta eli sen voidaan katsoa vielä kuuluvan pihaan", Wikner huomauttaa.

Hänen vanhempiensa omistaman tallin hevosilla tehdään maastoon retkiä. Retkeilijät eivät aina muista, miten säikky eläin hevonen koostaan huolimatta on.

Koko juttupaketti ilmestyi perjantain MT:ssä. Huomasithan myös verkkouutisen hienot kuvat.