• Miten tuotantoeläimet sietävät talvea? Sika odottaa lauhaa kevätsäätä viihtyäkseen ulkona, lammas ja nauta eivät juuri pakkasesta piittaa

    Pohjoiset kotieläimet ovat sopeutuneet talvisiin olosuhteisiin monien sukupolvien ajan. Poro haistaa jäkälän paksunkin hangen alta.
    Lehmät eivät hätkähdä pakkasta. Ulkoilu tekee hyvää muun muassa sorkkien terveydelle. Seinäjokelaisen Finnmilkin lehmät ulkoilemassa.
    Lehmät eivät hätkähdä pakkasta. Ulkoilu tekee hyvää muun muassa sorkkien terveydelle. Seinäjokelaisen Finnmilkin lehmät ulkoilemassa. Kuva: Johannes Tervo
    Maatalous
    5.2.202217:00
    Tuulikki Viilo & Terhi Torikka
    Villa lämmittää lampaita talvella, kunhan se ei ole ylipitkä tai märkä. Sateella lampaat viihtyvät mieluummin sisällä.
    Villa lämmittää lampaita talvella, kunhan se ei ole ylipitkä tai märkä. Sateella lampaat viihtyvät mieluummin sisällä. Kuva: Markku Vuorikari

    Eläinten ulkoiluinto riippuu paitsi lajista, myös rodusta.

    Luomusiat pääsevät varhaisesta keväästä myöhään syksyyn kulkemaan vapaasti sikalasta ulkotarhaan ja takaisin. Talvella kulkuluukut pidetään pääasiassa kiinni, kertoo luomusianlihan tuottaja Reetta Kivi Kiven Säästöpossusta.

    ”Luukut avataan heti kun pakkaset lauhtuu ja suljetaan vasta kun pakkaset kiristyy.”

    Sisällä sikalassa lämpötila on talvella vajaat 20 astetta, sillä sioilla ei ole juuri ollenkaan lämmittävää karvapeitettä.

    Kevätauringon paistaessa sikalan kulkuluukkuja avataan sopivan sään tullen. Silloin uteliaat eläimet suuntaavat ulos kaivelemaan ja pöllyttämään lunta, mutta menevät mieluusti takaisin sisälle lämpimään. ”Eivät ne pakkasesta mitenkään nauti”, Kivi kertoo.

    Toisin on unkarilaisen alkuperäisrodun, mangalitzan villasian, laita. Paksulla rasvakerroksella ja kiharalla karvalla varustetut villasiat viihtyvät ulkona kovassakin pakkasessa.

    Valtaosa Suomessa kasvatetuista sioista ei ulkoile lainkaan ja etenkin pikkuporsaat tarvitsevat paljon lämpöä. Sitä ne saavat maatessaan lähellä emakkoa tai toisiaan. Usein pikkuporsailla käytetään myös lämpölamppuja ja porsaspesiä.

    Lampaat sietävät kylmyyttä pääasiassa hyvin, ja suuri osa suomalaisista lampoloista on kylmäpihattoja. Se tarkoittaa, ettei tiloissa ole lämmitystä.

    ”Jos lammas ei ole aivan vasta keritty, villa lämmittää sitä hyvin. Parhaiten villa lämmittää kun sitä on noin viisi senttiä tai enemmän. Tärkeää on myös, että tarjolla on kuiva makuualusta, sulaa vettä ja riittävästi syötävää”, erityisasiantuntija Milla Alanco-Ollqvist ProAgriasta kertoo.

    Lampaiden on päästävä talvella rakennuksen sisään suojaan, mutta osalla tiloista eläimet saavat ulkoilla talvellakin. Märkä villa ei lämmitä kuten kuiva, eivätkä lampaat yleensä viihdy ulkona esimerkiksi räntäsateessa.

    Vastasyntyneet karitsat tarvitsevat lämpöä vanhempia eläimiä enemmän. Tästä syystä kylmien lampoloiden karitsointeja ei yleensä ajoiteta kovien pakkasten aikaan.

    ”Vastasyntynyt märkä karitsa voi pakkasessa kylmettyä, mutta aikuisten lampaiden en ole koskaan kuullut paleltuneen, jos lampolan olosuhteet ovat kunnossa”, Alanco-Ollqvist sanoo.

    Lammas on herkkä liukastumisille, joten jäiseen aikaan ulkojaloittelutarhan reittejä on syytä hoitaa esimerkiksi hiekoittamalla.

    Aikuisille naudoille pakkasesta on harvoin haittaa.

    Erityisen hyvin kylmyyttä sietävät roduista esimerkiksi ylämaannaudat, jotka ulkoilevat mielellään ankarassakin kelissä (MT 15.1.2021).

    Kylmäpihatot ovat Suomessa yleisiä ja lypsylehmiä lämmittää niiden nopea aineenvaihdunta. Vasikoille kylmyys on sen sijaan haitaksi.

    Kylmässä viihtyminen ja selviäminen on suoraan yhteydessä ravintoon. Kylmässä eläimet tarvitsevat enemmän ravintoa, kun energiaa menee lämmön tuottamiseen.

    Pohjoinen elinympäristö on muokannut täällä eläneiden alkuperäisrotuisten nautojen ja porojen perimää sopeutumaan kylmyyteen.

    Satojen eläinsukupolvien ajan luonnonvalinta kohdistui erityisesti tautien vastustuskykyyn, kylmän sietokykyyn, hajuaistiin ja kasvuun vaikuttaviin geeneihin.

    Tämä ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tutkija Melak Weldenegodguadin väitöstutkimuksesta.

    Porot pystyvät esimerkiksi haistamaan jäkäläapajan paksunkin lumikerroksen läpi ja kaivamaan sen esiin sorkallaan, jota kutsutaan koparaksi, kertoo Korkeasaaren eläintarhan ympäristökasvattaja Tero Kirjosalo.

    Lue myös:

    Katso videolta, miten lapinlehmä kyntää onnellisena lunta – Estella on karjan pienin, mutta kaikkien pomo, ja lumi on sille rakkain elementti

    Katso video: Lehmät kinoksessa – näinkö sitä jäätelöä tehdään?

    Katso video: Tyyni 23 asteen pakkanen lähentelee ylämaannautojen suosikkisäätä, arvioi Mikko Häyhä Matintalon luomutilalta

    Tätä ei usein näe: Katso videolta, miten villasika pyörittää kärsällä lumipallon

    Artikkelin aiheet
    tuotantoeläimet
    talvi
    eläinten hyvinvointi
    lampaat
    nautat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Kasvintuotanto | Pentti Heikura kasvatti perunoita turpeessa ja lannoitti ne tuhkalla – sato yllätti

      Tilaajalle
    • 2

      Maidontuotanto | Tuomas ja Ida-Maria Pietiläinen ostivat lopettavan tilan robotin ja koko karjan

      Tilaajalle
    • 3

      Kasvintuotanto | Biostimulantit kiinnostavat viljelijöitä

      Tilaajalle
    • 4

      Maatalouskoneet | Suomalainen ohjelmistoyhtiö teki kansainvälisen läpimurron

    • 5

      Maatalouskoneet | Suomessa valmistettu uutuuskone leikkaa ja kerää ruokoja rannoilla

      Tilaajalle
    • 6

      Energia | Neljännes Tapiolan maitotilan sähköstä tuotetaan omalla aurinkovoimalla

      Tilaajalle
    • 7

      Talous | Maatalouden energiaveron lisäpalautus maksetaan syyskuun lopussa

      Tilaajalle