Kaistaviljely voi tuoda kaivattua monimuotoisuutta pelloille

Ranskalainen innovaattori ja isoa tilaa viljelevä Christophe Aube Pariisin eteläpuolelta Ranskasta kokeilee kaistaviljelyä, jossa neljä kasvia vuorottelee. Viime kesänä kaistaviljelyssä oli 50 hehtaaria ja ensi kesänä ala on tarkoitus kolminkertaistaa.

Aube kertoi viljelykokemuksista Euroopan maatalouskonetutkijoiden konferenssissa marraskuussa Saksan Hannoverissa. Paikalla oli 1 200 alan tutkijaa, yritysten tuotekehittäjää, opiskelijaa ja viljelijää. Suomalaisia oli mukana toistakymmentä.

Ranskalainen peltorobotiikan pioneeri ja perustamansa Agreenculturen toimitusjohtaja Christophe Aube. Kuva: Agreenculture, Ralph Behrens

Kaistojen leveys oli viime kesänä 27 metriä, mutta koko voi Auben mukaan vaihdella peltojen ja koneistuksen mukaan. Hän on huolissaan peltojen tiivistymisestä ja monimuotoisuuden heikkenemisestä. Kaistaviljely voi tarjota ratkaisun ilman, että viljelyn tehokkuudesta tingitään.

Aube perusti vuosikymmen sitten peltorobotiikkaa kehittävän Agreenculturen. Työntekijöitä on yli 50. Kaistaviljely sopii peltoroboteille.

Aube ja tutkimusprofessori John Reid Illinoisin yliopistosta pohtivat seminaarin päätöstilaisuudessa sitä, minkälaisia huomisen maatalouskoneet ovat. Isoja vai pieniä.

Nopeita muutoksia ei kumpikaan odota. Maatalouskoneet kestävät vuosikymmeniä. Vaikka peltoviljelyyn kehitetään robotteja, ne eivät yleisty kovin nopeasti, Aube pohti.

Hän sanoo luottavansa teknologiaan, mutta siirtyminen nykykalustosta robotteihin on iso investointi. Moni asia muuttuu samalla. Peltojen tiivistyminen voi edellyttää koneiden keventämistä, mikä voi avata markkinoita peltoroboteille. Jonkinasteista automaatiota tullaan lähivuosina näkemään.

Reid arvioi tekoälyn yleistyvän nopeasti maataloudessa. Tiloilla kertyy valtavasti dataa, jonka käsittelyssä tekoälylle on käyttöä.

Ranskalainen peltorobotiikan pioneeri Christophe Aube kokeilee tilallaan neljän kasvin kaistaviljelyä. Tavoite on lisätä pellon monimuotoisuutta. Kuva: Agreenculture, Ralph Behrens

Konferenssin pääteemat liittyivät automaation, tekoälyn ja robotiikan kehittämiseen. Aiemmin keskeisistä moottoreista, voimansiirrosta ja hydrauliikasta ei ollut yhtään alustusta. Järjestäjien mukaan syynä oli se, ettei niihin liittyviä tutkimuksia tarjottu mukaan.

Maatalouskoneet automatisoituvat väistämättä ja syitä on monta. Ruuan tarve kasvaa ja laatuvaatimuksen kiristyvät samalla, kun työntekijöitä on vaikea saada ja kustannuksia tulee karsia, toteaa tohtori Ryan Abel CNH:ltä Yhdysvalloista.

Abelin mukaan ala tarvitsee helppokäyttöisiä ratkaisuja. Niiden tulee olla keskenään yhteensopivia, mikä edellyttää laajaa standardointia ja yhteistyötä. Hän varoittaa tilanteesta, jossa kaikki kehittävät vain omia ratkaisujaan. Se olisi loputon suo.