Täyssähköisten työkoneiden tuotanto alkaa Loimaalla vielä tänä vuonna – tarkkaa hintaa niille ei vielä ole

Pihojen ja teiden kunnossapito kuten auraukset ja hiekoitukset sähköistyvät, mutta aikataulua on vaikea sanoa, miettii vientipäällikkö Asko Sairanen Wille Machinesista Loimaalta.

Wille julkisti täyssähköisen ympäristön- ja kiinteistönhoidon työkoneen, Wille e475Δ:n, marraskuussa Norjassa. Kone ollut esillä messuilla Ruotsissa ja Suomessa useammassakin paikassa.

Sairanen pyörittelee koneen prototyyppiä tehtaan pihalla heinäkuun alussa yhdessä yhtiön toimitusjohtajana juuri aloittaneen Sami Jerkun kanssa.

Akkupaketti on moottorin tilalla kuormaimen takaosassa hyvässä suojassa. Virtaa riittää keskimäärin kuudeksi työtunniksi ja lataus vie alle puoli tuntia, kertoo vientipäällikkö Asko Sairanen Wille Machinesilta.  Kuva: Veikko Niittymaa

Sairasen mukaan hyppy dieselkäyttöisestä koneesta sähköversioon on tehty mahdollisimman helpoksi. Runko-ohjatun koneen etuosat ovat identtisiä, myös ohjaamo. Tutut työlaitteet sopivat sähkö-Willeen.

Takaosan dieselmoottori on vaihtunut 93 kilowattitunnin akustoon ja kahteen sähkömoottoriin. Painoa on tullut lisää lähes tuhat kiloa ja pituutta parikymmentä senttiä.

Ominaisuudet ovat lähellä dieselmallia. Hydraulipumppujen tuotto on sama, samoin nostokyky. Jopa ajonopeus on sama, 40 kilometriä tunnissa. Tämä on tarpeen, jotta työmaalta toiselle siirtyminen on vaivatonta.

Myös kalustonseuranta, Smart Link sopii yhteen sähkökoneen kanssa. Järjestelmän mobiililaajennus lanseerataan Lepaan näyttelyssä.

Sairasen mukaan sähkö-Willelle ei ole löytynyt kilpailijaa, edes Kiinasta. Samankokoisia pyöräkuormaimia on sähköisenä, mutta niiden akut ovat pienempiä. Ne on tarkoitettu kuormauksiin, missä latauspiste on lähellä.

Akkujen koko ja sähkön riittävyys haluttiin varmistaa etukäteen. Tehoa tarvitaan etenkin lumen linkoamiseen. Myös siirtoajo syö akkua, mutta kaikissa töissä akku kestää yli neljä tuntia. Keskivertourakoinnissa puhtia riittää hyvinkin kuudeksi tunniksi.

Akusto tulee Ioncorilta Salosta. Latausnopeus on kotilatauksessa 22 ja pikalaturilla 200 kilowattia. Akku latautuu 10 prosentista 80 prosenttiin alle puolessa tunnissa, ruokatunnin aikana. Järjestelmä perustuu 800 voltin arkkitehtuuriin.

93 kilowatin akku tulee Ioncorilta Salosta. Järjestelmä perustuu 800 voltin arkkitehtuuriin.  Kuva: Veikko Niittymaa

Sähköiset ratkaisut kiinnostavat etenkin Norjassa, missä lähes kaikki uudet autot ovat sähköisiä, Sairanen kertoo.

Kaikki muukin sähköistyy. Oslossa kaupunki edellyttää urakoitsijoilta sähköisiä laitteita, mikä sellaisia on saatavilla. Samoin toimitaan Stavangerissa ja Trondheimissa.

Ruotsissa ei olla yhtä tiukkoja, mutta sähköisiä ratkaisuja suositaan. Koneen hankintaa myös tuetaan ja avustus voi kattaa lähes puolet diesel- ja sähköversion hintaerosta. Suomi tulee jälkijunassa.

Jerkun mukaan yhtiö on eturivissä kehittämässä alalle sähköisiä ratkaisuja. Silloin voi seurata, miten ala kehittyy ja toimia sen mukaan.

Tarkkaa hintaa ei sähkömallille vielä ole, mutta karkeasti hinta on lähes kaksinkertainen perusmalliin verrattuna, Sairanen kertoo.

Sairasen mukaan tarkkoja laskelmia takaisinmaksuajoista ei ole vielä. Sähkökuormaimista on kokemusta ja yleensä hintaero on kurottu umpeen 7-8 vuodessa. Hankintahinnan vastapainoksi huollot ja energia ovat edullisia.

Aivan tyhjältä pöydältä kehitystyötä ei aloitettu. Wille kehitti taannoin suositusta 665:stä hybridimallia, mutta se ei päätynyt tuotantoon. Kokemuksia voitiin käyttää hyödyksi, kun täyssähköisen koneen kehittäminen alkoi kaksi vuotta sitten.

Jerkun mukaan prototyyppi on valmis tuotantoon. Tarkoitus on, että tuotanto ajetaan ylös loppuvuoden aikana, mutta tänä vuonna valmistuu vain muutama kone.

Sähkö-Willeen voi tutustua Lepaan puutarhanäyttelyssä elokuun alussa, missä alan ammattilaiset ovat koolla. Messut ovat iso ponnistus yhtiölle ja koko tuotevalikoima nähdään siellä, Sairanen kertoo.

Sairasen mukaan talouden notkahdus ei ole vaikuttanut sanottavasti Willen kaltaisten koneiden markkinoihin. Lomautuksia ei ole ollut. Kun lunta tulee, se pitää kolata pois riippumatta siitä, miten taloudessa menee, hän toteaa.

Juttua korjattu 10.8. kello 15.11: Konepajan perusti Vilho Lankinen, ei Viljo Lankinen. Runko-ohjattavien työkoneiden valmistus alkoi vuonna 1983, ei 1973. Vuonna 2003 Wihuri hankki koko Vilakone oy:n, ei vain tuoteoikeuksia ja tuotantotiloja.