Tältä näyttää kotimainen turvepelletti, joka maistuu sioille – vientiin tähtäävää rehua myy Hankkija

Valtio-omisteisen Neovan aktiivihiilitehtaalla Ilomantsissa kehitettiin turpeelle uudenlaista käyttöä. Tehtaan linjasto kuivattaa, hygienisoi ja puristaa sioille maistuvia rehupellettejä. Ne valmistuvat samalta linjastolta kuin vedenpuhdistuksessa ja lääketeollisuudessa käytettävän aktiivihiilen pelletit.

Neova on tutkinut viime vuosina, millainen turve tukee erityisesti eläinten hyvinvointia. Tutkimusten mukaan pelletit sisältävät hyvien suolistobakteerien kasvua edistävää vesiliukoista kuitua. Lisäksi turpeen humushappojen on havaittu muodostavan suolen pintaan suojaavaa geelimäistä hyytelöä sekä sitovan itseensä haitta-aineita, kuten huonojen bakteerien erittämiä myrkkyjä. Siten humushapot voivat hillitä porsasripulia.

Aktiivihiiltä lähdössä Ilomantsista maailmalle,  Kuva: Eija Irene Hiltunen

Aluksi turvepellettejä käytetään raaka-aineena Hankkijan porsasrehuissa. Niitä voi myös antaa sellaisenaan virikkeeksi porsaille, jotka tykkäävät tonkimisesta ja mutustamisesta.

Ensi vuonna on tarkoitus aloittaa tuotteen vienti sekä kehittää turvepohjaista rehua myös muille eläimille. Lähivuosina tuotannon arvioidaan kasvavan useaan tuhanteen tonniin vuodessa.

Neova arvioi tarvitsevansa lähivuosina rehuturvetta noin 15 000 kuutiota vuodessa, mikä tarkoittaa 30–40 hehtaarin turpeennostoalaa.

Aktiivihiilen valmistuksessa vaatimukset turpeelle ovat erityisen tiukat. Siksi vain pieni osa turpeennostoon varatuista alueista soveltuu aktiivihiilen tuotantoon. Täydentävänä raaka-aineena käytetään puuta ja koeluontoisesti kasvatettavaa pajua.

Neovassa suunnitellaan turvepellettien ja aktiivihiilen tuotannon laajentamista, mutta uuden linjaston sijoituspaikkaa ei ole päätetty.

MT:n kysymyksiin vastasivat hankkijan tutkimus- ja kehitysjohtaja Juhani Vuorenmaa ja kehityspäällikkö Hannele Kettunen sekä Neovalta liiketoimintajohtaja Mia Suominen, liiketoimintapäällikkö Kaisa Hytönen ja liiketoimintajohtaja Jaakko Myllymäki.