Kesäkurpitsaako kauran sijaan? Pohjois-Karjalan pelloista 60 prosenttia soveltuu vihannesten viljelyyn
Avomaanvihannesten viljely voisi olla yksi pohjoiskarjalaisten tilojen tuotantosuunta tulevaisuudessa. Maakunnan kotieläintilojen lopettaessa peltoja vapautuu muuhun kuin nurmien ja rehuviljan viljelyyn.
Ilmaston lämmetessä Pohjois-Karjalassa kyettäisiin viljelemään kasveja, jotka nyt menestyvät etelämpänä Suomessa. Kuva: Jaana KankaanpääVuoteen 2030 mennessä Pohjois-Karjalan pelloilta korjataan monipuolista kasvissatoa: juureksia, kaaleja, sipuleita ja kesäkurpitsaa. Tuolloin maakunnassa tuotetaan puolet siellä käytetyistä kotimaisista vihanneksista ja niitä viljellään nykyisen 58 hehtaarin sijaan 140 hehtaarilla. Näistä hehtaareista neljännes on luomua.
Näin tapahtuu, mikäli Luonnonvarakeskus Luken tutkimuksessa esitetty visio Pohjois-Karjalan vihannestoimialan mahdollisuuksista toteutuu. Tulevaisuutta on hahmoteltu, sillä vahvan karjatalousmaakunnan maatilojen määrä vähenee ja peltoja on tarjolla muuhun kuin rehuviljan ja nurmen viljelyyn.
Vision toteutuminen ei ole mahdotonta.
Luken tutkimuksen mukaan Pohjois-Karjalan pelloista noin 60 prosenttia soveltuu maalajinsa puolesta vihannesten viljelyyn. Turvemaita on vähän, mikä helpottaa ilmastoviisaan viljelykierron suunnittelua.
Ammattimainen vihannesten viljely vaatii kastelumahdollisuuden. Tämä ei ole ongelma Pohjois-Karjalassa, missä on paljon vesistöjä. Ilmaston muuttuessa alueella voidaan viljellä III- ja IV-vyöhykkeillä menestyviä kasveja, Luken tutkimuksessa arvioidaan.
Hujauksessa muuttuminen vihannesmaakunnaksi ei onnistu.
Maaseudun väki vanhenee eikä kaikille maatiloille ole jatkajaa. Viljelijöillä ei myöskään ole automaattisesti osaamista ja rahaa tuotantosuunnan vaihtamiseksi.
Pohjois-Karjalassa on vain vähän elintarvikkeiden jatkojalostusta ja vihannesten toimitusketjut ovat rakentuneet vain nykyiselle pienelle tuotantomäärälle.
Maakunnassa tuotettiin kasviksia avomaalla vuonna 2020 noin 1,3 miljoonaa kiloa, josta valtaosa oli juureksia, erityisesti porkkanaa. Pinta-alallisesti eniten viljeltiin tarhahernettä, noin 14 hehtaarilla. Koko maan vihannestuotannosta, 185 miljoonaa kiloa, maakunnan osuus on alle prosentin.
Luonnonvarakeskus toteutti Pohjois-Karjalan vihannestoimialan kehittämistarveanalyysi – Vihanneksia Viljelyyn -hanketta 1.1.2021–31.12.2021.
Tulevaisuus- ja sidosryhmätyötä tehtiin hankeyhteistyössä, jossa olivat mukana ProAgria Itä-Suomi / Maa- ja kotitalousnaiset, Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riveria sekä Itä-Suomen yliopisto.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat