Tässä on Ceylon-syysvehnää, joka on kylvetty 20.9.2021. Kuva: Johannes Tervo
”Lakoontumisen riski on todella iso, jos ukkossateet piiskaavat peltoja” – parhaat vilja-alat ovat nyt erittäin reheviä
”Sadetta ei tarvita enää pisaraakaan”, sanoo ilmajokelainen kasvinviljelijä Juha Ketola. Karijokelainen ruokaperunan viljelijä Veli Yli-Hannula toivoo tuulisia ja kuivia säitä. ”Kunpa ei tulisi ukkoskuuroja”, tiivistää toiveensa veteliläinen karjatilallinen Juha Polso.Tilaajalle
”Olisipa hienoa, jos lämmintä poutaa piisaisi kuukauden päivät. Se tietäisi tasaista tuleentumista ja hyviä olosuhteita puintikaudeksi”, Juha Ketola sanoo Ilmajoen Pojanluomalla. Kuvassa vasemmalla on 16.5. kylvettyä kaksitahoista Arild-ohraa ja oikealla Ceylon-syysvehnää, joka kylvettiin 20.9.2021. Kuva on otettu keskiviikkona 10.8. Kuva: Johannes Tervo”Tällaista hellettä hipovaa poutaa saisi jatkua kuukauden päivät", ilmajokelainen kasvinviljelijä Juha Ketola määrittelee lähiaikojen toivesäänsä.
Ketola kertoi toiveensa viime viikolla, kun Suomalainen Maaseutu kysyi kasvukauden sujumisesta ja sato-odotuksista.
Ketola arvioi, että hän aloittaa puinnit, kun elokuuta on jäljellä viikon verran.
"Veikkaan, että aloitus osuu tiistaihin 23.8. tai keskiviikkoon 24.8.", Ilmajoen Pojanluomalla asuva Ketola uumoili viime keskiviikkona lähipeltoja silmäillessään.
Ilmajoen lisäksi Ketolalla on viljelyksiä Kurikassa. Yhteenlaskettu viljelyala on 150 hehtaarin tienoilla, kun mukaan otetaan maanparannusnurmetkin.
Tärkkelysohraa kasvaa yli 50 hehtaarilla. Syys- ja kevätvehnää on yhteensä noin 20 hehtaaria ja kauraa 25 hehtaarin verran.
"Rypsiä kasvaa parinkymmenen hehtaarin alalla. Hernevehnäseosta on 13 hehtaaria ja puitavaa hernettä kolmisen hehtaaria."
Kasvukausi on tähän mennessä ollut hyvä, Ketola sanoo.
"Kurikan lohkoilla huippusadot voi tosin unohtaa, sillä alkukesä oli liian kuiva.”
Ilmajoen aloiltaan Ketola odottaa varsin mukavaa satoa.
”Kaikista kevätviljoista odotan yli 5 000 kilon hehtaarisatoja, ja syysvehnäsadon pitäisi nousta vielä suuremmaksi."
Hienohietamaat ovat vetäneet kosteutta mukavasti. "Maa ei ole muuttunut liian märäksi kasvustoille."
Nyt vedentulo voisi loppua. ”Sadetta ei tarvita enää pisaraakaan.”
Juha Polso on karjatilallinen Vetelin Polson kylältä. Lähiviikoille hänellä on yksi toive ylitse muiden.
”Kunpa ei tulisi ukkoskuuroja. Parhaiden vilja-alojen kasvustot ovat nyt reheviä. Lakoontumisen riski on todella iso, jos ukkossateet piiskaavat peltoja.”
Polso isännöi mullitilaa.
”Kasvatamme maitorotuisia mulleja terni-ikäisistä teurasvaiheeseen. Eläimiä on reilut 200.”
Tilan koko viljelyala on noin 180 hehtaaria, josta rehuohralla on 105 ja nurmella 70 hehtaaria.
Pieni ala syysvehnääkin oli kylvössä, mutta se meni aika lailla pommiin, Polso kertoo. ”Lumihome sen vei, sen näköiset olivat jäljet.”
Ohrasta hän odottaa keskimääräistä parempaa satoa.
”Kasvukausi on ollut suotuisa. Erittäin hyviltä näyttävät varsinkin ne ohra-alat, jotka saatiin kylvettyä ennen toukokuun puoltaväliä.”
Viime keskiviikkona hän arvioi, että puinnit alkavat viikolla 34. ”Keskiviikko 24.8. tai torstai 25.8. ovat mahdollisia aloituspäiviä.”
Ensimmäisen nurmisadon korjuuseen Polso pääsi viikkoa ennen juhannusta. ”Sato oli todella hyvä.”
Toisen säilörehusadon korjuuta hän lopetteli viime viikon puolivälissä.
”Toinenkin sato oli hyvä, vaikka peltoja ei lannoitettu ensimmäisen sadonkorjuun jälkeen. Sateiset ja lämpöiset säät ovat suosineet nurmen kasvua.”
Juha Ketola tutki viime viikolla Iisakki-kevätvehnän kasvustoja Ilmajoen Pojanluomalla. Tämä ala on kylvetty toukokuun puolivälissä. Kuva: Johannes TervoVeli Yli-Hannula viljelee ruokaperunaa Karijoella, joka kuuluu Suomen peruna-aitaksi kutsuttuun Suupohjaan eli Etelä-Pohjanmaan eteläisimpään osaan.
Yli-Hannulan mailla kasvaa perunaa ”reippaan sadan hehtaarin alalla”.
”Viime päivinä perunakasvustot ovat yrittäneet vain hengittää. Lisäkasvuun ne eivät ole pystyneet”, Yli-Hannula kertoi peltojensa tilanteen keskiviikkona 10.8.
Syy kasvun keskeytymiseen oli perjantain 5.8. saderyöppy.
”Se oli raju. Vettä tuli kautta Karijoen 70–90 millimetriä.”
Yli-Hannula on luottavainen. ”Kasvustot kuivavat vielä, jos sää pysyy tuulisena ja kuivana.”
Perunoiden ulkoinen laatu on hyvä. Rupea tai kasvuhalkeamia ei näy.
”Normaaliin, keskimääräiseen satoon on mahdollisuuksia, jos elokuu on perunoiden kasvulle suotuisa.”
Yli-Hannulalla on sama näkemys kuin viljanviljelijöillä: sadetta ei enää tarvita.
”Oman sääasemamme mittari kertoo, että jaksolla 1.5.–10.8. on satanut yhteensä 304 millimetriä. Se on 60 –70 millimetriä enemmän kuin vastaavalla jaksolla keskimäärin.”
Pienten fiksausten jälkeen puimuri on valmis sadonkorjuu-urakkaan, Juha Ketola sanoo. Kuva: Johannes Tervo3 x sato-odotus
Juha Ketola, kasvinviljelijä, Ilmajoki: ”Kaikista kevätviljoista odotan yli 5 000 kilon hehtaarisatoja, ja syysvehnäsadon pitäisi nousta vielä suuremmaksi."
Juha Polso, karjatilallinen, Veteli: ”Erittäin hyviltä näyttävät varsinkin ne ohra-alat, jotka saatiin kylvettyä ennen toukokuun puoltaväliä.”
Veli Yli-Hannula, ruokaperunan viljelijä, Karijoki: ”Normaaliin, keskimääräiseen satoon on mahdollisuuksia, jos elokuu on perunoiden kasvulle suotuisa.”
Lue lisää:
Viljelypäätökset kannattaa perustaa koville laskelmille
Nuori viljelijä arvioi: Kuluneen satovuoden hintaralli ei vilja-alaa pelasta
Kriisin iskiessä rehuvilja kelpaisi ruuaksi ‒ näin niistä voisi syntyä uusia tuotteita
Kuivauskustannusten nousu näkyy energiainvestoinneissa — hakekattilaa saa odottaa jopa vuoden
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
