Luonnonsuojeluliitto vaatii maatalouden ympäristörahoituksen lisäystä
“EU:n viime viikon päätös yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä maa- ja metsätalousministeriön luonnos Suomen tuiksi eivät vastaa Suomen ja EU:n ympäristötavoitteisiin", sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola.
Luonnonsuojeluliiton mukaan maatalouden tuet voivat heikentää ympäristön tilaa. Kuva: Kari SalonenLuonnonsuojeluliitto vaatii maatalouden ympäristörahoituksen parantamista eikä leikkausta, kun maatalouden EU-tukia valmistellaan kotimaassa, kerrotaan Luonnonsuojeluliiton tiedotteessa.
“EU:n viime viikon päätös yhteisestä maatalouspolitiikasta sekä maa- ja metsätalousministeriön luonnos Suomen tuiksi eivät vastaa Suomen ja EU:n ympäristötavoitteisiin. Ympäristökorvauksia ei pidä vähentää kymmeniä miljoonia euroja, vaan niitä pitää lisätä siirtämällä rahaa luonnonhaittakorvauksesta ja suorista tuista”, sanoo Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristöpäällikkö Tapani Veistola tiedotteessa.
Maatalouden päästöt ovat Suomen vesiensuojelun suurin ongelma. Lisäksi lähes kaikki perinneluontotyypit ovat uhanalaisia.
Maatalous aiheuttaa 14 prosenttia Suomen kasvihuonepäästöistä, vaikka maankäyttösektori jätetään tarkastelun ulkopuolelle.
Maatalousala ei ole onnistunut vähentämään päästöjään muiden sektorien tavalla. Myös Euroopan tilintarkastustuomioistuin kiinnitti tähän huomiota viime viikolla.
Veistola huomauttaa, että Suomen maataloustukien luonnoksessa ei ole selviä ympäristötavoitteita, kuten sitä, kuinka paljon kasvihuonekaasuja, vesistöpäästöjä tai maatalousluonnon lajien ja luontotyyppien uhanalaisuutta vähennetään.
“Luonnoksessa ei ole otettu huomioon myöskään sitä, miten koko ruokaketju voidaan tehdä kestävämmäksi ja edistää terveellisempää ruokavaliota. Vakavinta on maa- ja metsätalousministeriön esitys vähentää ympäristökorvausta kymmenillä miljoonilla euroilla", sanoo Veistola.
EU:ssa tehty kompromissi pakollisista toimista eli niin sanottu ehdollisuus ei riitä turvaamaan ympäristöä.
EU:n biodiversiteettistrategian mukaan luonnolle olisi pitänyt jättää 10 prosentin ekologinen ala, mikä vastaa takavuosien kesannointivelvoitetta. Nyt siihen riittää neljä prosenttia.
Lisäksi sääntöihin on paljon poikkeuksia. Suomessa voidaan käyttää metsäpoikkeusta: jos maakunnassa on paljon metsää, maatalouden ekologista alaa ei tarvita. Tästä syystä ekologinen ala on voimassa vain Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Se, että maakunnassa on metsiä, ei kuitenkaan auta perinnebiotooppeja ja niiden uhanalaisia lajeja.
EU:n ja Suomen maataloustuet ovat yhteensä noin kaksi miljardia euroa vuodessa. Maataloustuottajat saavat kaikki rahat joka tapauksessa. Luonnonsuojeluliiton mielestä eniten ympäristötekoja tekeviä viljelijöitä pitää tukea eniten.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat